TR - Training & Recovery

Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...

  Moni meistä saataa ajatella sielua jonakin hyvin kaukaisena, melkein salaperäisenä asiana. Se liitetään helposti suuriin hengellisiin kokemuksiin, hiljaisiin retriitteihin, meditaatioon tai hetkiin, jolloin elämä tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Joogafilosofian näkökulmasta sielu ei kuitenkaan ole vain jotain, mikä löytyy arjen ulkopuolelta. Vaan juuri päinvastoin, se näkyy siinä tavassa, jolla elämme tavallista elämää. Arki on monella tavalla paras paikka huomata, missä olemme itsessämme. Kiire, väsymys, vuorovaikutus, odottaminen, epävarmuus ja toistuvat rutiinit paljastavat nopeasti, kuinka läsnä tai poissa olemme omasta elämästämme. Silloin näkyy, toimimmeko enemmän automaattisesti vai olemmeko oikeasti yhteydessä siihen, mitä tunnemme, tarvitsemme ja mitä oikeasti haluamme. Juuri tästä syystä arki ei ole joogassa jotain vähäpätöistä, vaan hyvin olennainen osa koko joogan perimmäiseen tarkoitukseen tähtäävää harjoitusta. Kuva: tehty Geminillä Joogassa puhutaankin usei...

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

Oireen kokemus ja oireen biologinen tausta eivät aina ole sama asia. I hminen ei aina tunne sitä, mikä varsinaisesti kuormittaa järjestelmää. Ihminen voi tuntea ahdistusta, uupumusta ja emotionaalisia reaktioita ja kokee ne hyvin todellisiksi. Kuitenkaan nämä eivät yksin kerro, mistä oikea kuormitus johtuu. Oire voi olla hermoston ylivireyttä, palautumisen puutetta, hengityksen epäedullista muuttumista, tulehduskuormaa, unihäiriöitä tai pitkäkestoista stressivastetta heijastava ilmiö. Keho toimii kuitenkin verkostona. Koettujen oireiden taustamekanismeina voi olla suolisto, hengitys, lihaskalvot, immuunijärjestelmä, sisäelimet ja stressin säätelyjärjestelmä. Kaikki nämä vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ja kun nämä taustatekijät jäävät huomioitta, hoito kohdistuu vain oireisiin, eikä siihen dynamiikkaan, joka oireen ylläpitää. Ensisijaisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, uupumukseen ja tunneperäisten reaktioiden muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti ja pohtia, mitä keho yrittää...

 Monet meistä hakeutuvat joogamatolle rauhoittaakseen mieltään tai notkistaakseen kehoaan. Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin paljastamassa jotain vielä kiehtovampaa: jooga ja tietoinen hengitys saattavat olla tehokkain tapa ”pestä” aivomme puhtaaksi päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Puhutaan glymfaattisesta järjestelmästä – aivojen omasta jätehuollosta, jonka toiminta on suoraan kytköksissä siihen, miten liikumme ja hengitämme. Pitkään luultiin, ettei aivoilla ole samanlaista lymfakiertoa kuin muulla kehollamme. Vasta viime vuosina tutkijat ovat löytäneet glymfaattisen järjestelmän, joka toimii aivojen sisäisenä pesukoneena. Se käyttää selkäydinnestettä huuhdellakseen pois haitallisia proteiineja, jotka liittyvät muun muassa muistisairauksiin ja aivosumuun (Tort ABL ym. 2018). Kuva: luotu tekoälyllä. Aivojen puhdistuminen on perinteisesti liitetty syvään uneen, mutta Yldiz S ym. (2022) julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi tietyt jooga-asennot voiva...

  Maailmanlaajuisesti terveydenhuollon suunta on muuttumassa: painopiste siirtyy hoidosta ennaltaehkäisyyn. Elämäntapasairauksien yleistyminen, mielenterveyshaasteet ja huimaa vauhtia kasvavat kustannukset ovat nostaneet ennaltaehkäisevän terveyden aikamme tärkeimmäksi prioriteetiksi. Tässä globaalissa murroksessa jooga nousee usein esiin – ei vain harrastuksena, vaan voimakkaana ja tieteellisesti perusteltuna ratkaisuna. Jooga ei ole enää vain "vaihtoehtohoitoa", vaan se on vakiinnuttanut asemansa osana globaalia terveyspolitiikkaa. Viimeisimmät lausunnot korostavat sen lääkinnällistä ja ennaltaehkäisevää arvoa: WHO (Maailman terveysjärjestö) on tunnustanut joogan osaksi globaalia strategiaan (2025), joka edistää perinteisen lääketieteen integroimista nykyterveydenhuoltoon. Järjestö korostaa joogan roolia erityisesti ei-tarttuvien tautien (NCD), kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, hallinnassa. IAYT (International Association of Yoga...

  Lantion jäykkyys, istuminen ja ikääntyminen ovat tutkittuja aiheita tieteellisissä tutkimuksissa. Pitkäaikainen istuminen voi heikentää lantion ja alaselän liikkuvuutta, ja staattiset istuma-asennot vähentävät lantion ja selän liikkuvuutta verrattuna dynaamisiin istuma-asentoihin. Ikääntymisen myötä nivelten liikerajoitukset ja lihasten jäykkyys tutkitusti lisääntyvät, mikä vaikuttaa lantion alueen liikkuvuuteen ja voi liittyä liikkumisvaikeuksiin sekä tasapainon hallinnan ongelmiin. Ikääntyessä lantion liikeradat ja liikkuvuus rajoittuvat, erityisesti maksimaalinen lantion liike eteen ja taakse pienenee. Lisäksi lantion jäykkyys on yhteydessä kaatumisen pelkoon ikääntyneillä, mikä korostaa lantion liikkuvuuden merkitystä tasapainon ja liikkuvuuden ylläpidossa. Dynaaminen venyttely, lonkkanivelen monipuolinen liikuttelu ja erityisesti lonkankoukistajien sekä pakaralihasten vahvistaminen voivat parantaa lantion liikkuvuutta. Hyvä istuma-asento eli lantio neutraalissa tai kevyest...

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

 Olin toukokuussa mielenkiintoisessa seminaarissa. Törmäsin siellä termiin rengaslihakset (sulkijalihakset) ja henkilön nimeen Paula Garbourg. Hän on kehittänyt ainutlaatuisen menetelmän, jonka avulla tai seurauksena keho alkaa parantaa itseään. Paljon sanottu ja luvattu. Mieti! Ei lääkkeitä, ei kivuliaita hoitoja, vaan vain tiettyjen lihasten kevyitä supistuksia ja rentoutuksia ja That’s it! Vau! Tartuin tietenkin tähän aiheeseen, koska se kuulosti niin mielenkiintoiselta ja jo aikaisemmin saamani tieto ja käsitys siitä, että kehon tulee saada liikettä sanonnan ”If you don’t use it, you lose it” mukaan, oli pyörinyt mielessäni pitkään. Jos tämä uusi menetelmä tehoaa, tässä olisi saumaa kaikille: yksittäisille henkilöille, terapeuteille, koko terveydenhuollolle! Menetelmän kehittäjä Paula Garbourg havaitsi, että erilaiset kehossa olevat rengaslihakset (sulkijalihakset) toimivat yhtenä järjestelmänä, joka on yhteydessä kaikkiin kehon järjestelmiin ja stimuloi kehon kykyä paranta...

  Näin ajattelin ennen ja totesin aikoinani: ”en koskaan” tee sitä, koska siinä ei ole mitään järkeä! Ajan hukkaa! Elämä taitaa opettaa, missä ehkä on järkeä. Liikuntakykyni pysähtyi kesällä 2014. Olin tukossa. Jalat lopettivat toimimasta kaikesta venyttelystä ja liikkumisesta huolimatta. Sanoivat työsuhteen irti. En olisi ikinä arvannut, että ihmiselle, joka on liikkunut koko ikänsä, voisi käydä niin. Ihmiselle, joka rakastaa tekemistä yli kaiken. Monesti olen nauranutkin itselleni siitä, että illalla, kun silmät ovat jo puoleksi kiinni, kädet vielä heiluvat. Pysähdyksen päivä oli kuitenkin koittanut. Mitä siitä seurasi? Armoton henkinen kamppailu. Oman elämän uudelleen järjestely. Kysymykset - mikä on tärkeää, mikä saa odottaa, mihin tulee suunnata? - nousivat arvoon arvaamattomaan. Oli levon ja ”puhdistumisen” aika. Sitähän tuo tukossa oleminen tarkoitti. Oli aika vetää rajoja kaikelle hulluudelle tässä maailmassa, aika ottaa maalaisjärki käteen ja sanoa huithait kaike...

Jooga on maapallomme vanhin terveyden ja sielun tasapainon hoitomuoto. Nykyään useampi sata miljoonaa joogaharrastajaa ympäri maailman omistautuu tälle kurinalaiselle toiminnalle, jonka tiedetään seuranneen ihmistä jo yli 5000 vuotta, luultavasti paljon pitempäänkin. Länteen jooga on tullut aika myöhään, vasta 1800-luvulla. Alkuperäinen merkitys joogalla on ollut toimia ihmisen henkisen hyvinvoinnin edistäjänä, tuoda esille sielun, mielen ja ruumiin tasapaino ja tietoisuus ihmisenä olemisesta, toimia ihmiselle todellisuuden läpinäyttäjänä. Nykyään joogan merkitys voidaan nähdä hyvinkin holistisena ihmisen kehon, mielen, sielun, elämäntilanteen, ihmissuhteiden, ravinnon, tunteiden, unelmien, fyysisen aktiivisuuden hoitomuotona. Ihminen on moniulotteinen energiaolento, jossa ongelmat, sairaudet ja vaivat, joita saamme elämän sykkeessä, kertovat sisällämme olevien energiavirtojen pysähtymisestä jopa sulkeutumisesta. Joogan säännöllisellä harjoittamisella saamme tai voimme ainakin ...