TR - Training & Recovery

  Korventaako rintaa? Pitääkö tilannetta helpottaa närästystableteilla? Tämä vaiva on varmaan monelle tuttu, silloin tällöin tai jopa päivittäinen. Sitä voidaan hoitaa myös hengitysharjoituksilla ja kotikonstein, mutta se vaatii hieman ajattelua, vaivaa ja säännöllisyyttä omissa valinnoissa ja teoissa. Kuva: Pixabay Uusimpien, toki vielä rajallisten, tutkimusten, mukaan närästys, pitkittyneenä ja voimakkaana vaivana puhutaan refluksista (GERD), voi olla heikon hengityksen, pallean heikon toiminnan ja kehon nestetasapainon häiriön aikaansaama tulos. Muitakin syitä, esim. rakenteelliset, toki on. Varmana tietona pidetään jo, että näiden yhteisvaikutusta ilmenee eniten hengityselinten sairauksissa, kuten keuhkoahtaumataudissa (COPD) tai interstitaalisissa keuhkosairauksissa (ILD= ryhmä keuhkosairauksia, jotka aiheuttavat tulehdusta ja fibroosia keuhkoissa). Näissä pallean toimintahäiriö heikentää ruokatorven alimman sulkijalihaksen (LES) toimintaa. Heikko pallea on yhteydessä keuhko...

Olen paljon kirjoittanut hitaasta ja syvästä hengityksestä. Tietysti, koska olen joogaihminen ja tietoisen hengityksen -ohjaaja. Nyt kirjoitan hieman enemmän, mitä tällainen hengitys on, miten se määritellään hieman tieteellisemmin. Tieteellisesti on nyt fysiologisesti määritelty hitaalle hengitykselle hengitystaajuudeksi 4–10 hengitystä minuutissa (0.07–0.16 Hz). Tämä poikkeaa merkittävästi ihmisen normaalista hengitystaajuudesta, joka on yleensä 10–20 hengitystä minuutissa (0.16–0.33 Hz).  Tämä ero korostaa hidastetun hengityksen ainutlaatuista luonnetta verrattuna spontaaniin, tahattomaan hengitykseen, jota emme yleensä tarkkaile ja se voi kiihtyessään johtaa moniin terveysongelmiin. Joogatunneilla osa jogeista pääsee vieläkin alemmas 1 1/2 - 2 hengityskertaan minuutissa syvähengitysharjoituksen aikana. Oikeastaan sen alemmas ei tarvitse mennä, koska liian vähän hengittäminen voi kääntyä itseään vastaan. Suomessa virallisena hyvänä normaalina hengityksenä pidetään 12-14 ker...

Tässä postauksessa teen pientä vuoropuhelua oman hengityksestä hankitun tiedon ja narratiivisen katsauksen antaman tiedon pohjalta. Katsauksen tieto perustuu tutkimuksiin, jotka ovat selvittäneet palleahengityksen terveysvaikutuksia. ( Effects of Diaphragmatic Breathing on Health: A Narrative Review). Katsauksessa on peilattu 10 systemaattista katsausta ja 15 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta.  Katsauksen mukaan palleahengitystä on tutkittu viime aikoina suhteellisen paljon, mutta sen vaikutuksia ihmisen terveyteen tulisi vieläkin tutkia tarkemmin. Jo olemassa olevissa tutkimuksissa palleahengityksen on todettu olevan tehokas parantamaan COPD-potilaiden liikuntakykyä ja hengitystoimintaa. Lisäksi tämä hengitys vaikuttaa aivoihin ja sydämen, verisuonten toimintaan sekä ruoansulatuskanavaan muovaamalla autonomisen hermoston toimintaa, joista aikaisemmin olen itsekin kirjoittanut joogan näkökulmasta. Kuten joogan yhteydessä yleensä mainitaan, palleahengitys (joogahe...