TR - Training & Recovery

  MUINAISEN VIISAUDEN JA MODERNIN NEUROBIOLOGIAN KOHTAAMINEN VATSAN ALUEELLASI Aseta kämmenesi juuri navan yläpuolelle. Paina varovasti. Tunne kämmenesi alla oleva lämpö. Sitä paikkaa kutsutaan itämaisissa muinaisteksteissä Manipuraksi – "jalokivien kaupungiksi". Tämä kuvaus ei ole pelkkä mystinen tai metaforinen ajatus, vaan hämmästyttävän tarkka anatominen kartta, jonka itämaiset esivanhempamme tunsivat kauan ennen kuin magneettikuvauslaitteet keksittiin. Kämmenesi alla sijaitsee joogaa harrastaville tuttu solar plexus eli aurinkopunos (plexus coeliacus). Se on tiheä ja monimutkainen autonomisen hermoston verkosto, jota kutsutaan laajuutensa vuoksi usein ihmisen ”toisiksi aivoiksi”. Suolistossa ja sitä ympäröivissä hermoverkoissa sijaitsee yli 100 miljoonaa neuronia – enemmän kuin selkäytimessä. Kun joogit puhuivat Manipurasta (napachakra) viisi tuhatta vuotta sitten energeettisenä keskuksena, he viittasivat suoraan tähän hermostolliseen solmukohtaan. Kuva: tehty tekoälyl...

Oireen kokemus ja oireen biologinen tausta eivät aina ole sama asia. I hminen ei aina tunne sitä, mikä varsinaisesti kuormittaa järjestelmää. Ihminen voi tuntea ahdistusta, uupumusta ja emotionaalisia reaktioita ja kokee ne hyvin todellisiksi. Kuitenkaan nämä eivät yksin kerro, mistä oikea kuormitus johtuu. Oire voi olla hermoston ylivireyttä, palautumisen puutetta, hengityksen epäedullista muuttumista, tulehduskuormaa, unihäiriöitä tai pitkäkestoista stressivastetta heijastava ilmiö. Keho toimii kuitenkin verkostona. Koettujen oireiden taustamekanismeina voi olla suolisto, hengitys, lihaskalvot, immuunijärjestelmä, sisäelimet ja stressin säätelyjärjestelmä. Kaikki nämä vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ja kun nämä taustatekijät jäävät huomioitta, hoito kohdistuu vain oireisiin, eikä siihen dynamiikkaan, joka oireen ylläpitää. Ensisijaisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, uupumukseen ja tunneperäisten reaktioiden muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti ja pohtia, mitä keho yrittää...

  Maastopyöräily on viime vuosina noussut yhdeksi suosituimmista ulkoliikuntamuodoista, eikä syyttä. Se yhdistää luonnossa liikkumisen, fyysisen kuormituksen ja seikkailun tunteen tavalla, johon harva muu liikuntamuoto pystyy. Mutta mitä tiede oikeasti sanoo maastopyöräilyn vaikutuksista kehoon ja mieleen?                                                                                 Kuva: tehty tekoälyllä Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy sydän- ja verenkiertoelimistöön. Maastopyöräily on aerobista liikuntaa, joka nostaa sykettä ja kehittää maksimaalista hapenottokykyä. Tutkimusten mukaan säännöllinen pyöräily voi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi, jopa 20–30 %. Erityisen kiinnostavaa maastopyöräilyssä on sen luontainen in...