TR - Training & Recovery

Kuvittelepa tilanne... Olen ruuhkassa liikennevaloissa. Sinulla on kiire, samoin kuin kaikilla muilla risteyksessä olevilla. Katsot tarkasti valotolppaa. Milloin vihreät syttyy? Haluat lähteä heti liikkeelle. Kohta väri vaihtuu... katsot yhä tarkemmin valoa....  Kuva: https://cdn.pixabay.com/photo/2014/09/30/09/12/traffic-lights-466950_960_720.jpg Ja näin... väri vaihtui! Mutta mitäpä koit? Oliko helppoa, miellyttävää, mukavaa? Pystyitkö keskittymään vai häiritsivätkö muut risteyksessä olijat? Teemme päivittäin paljon tällaisia pieniä tarkkaavaisuuteen liittyviä "testejä". Työmme voi olla sellaista, että joudumme tarkasti katsomaan, tuijottamaan jotain liikkumatonta, liikkuvaa tai liikutettavaa asiaa. Silloin meidän tulee keskittyä täysillä, ettemme missaa tilannetta, koetta, tee virheitä yms. Tunnistatko jonkin tällaisen kohdan työssäsi? Mitä sitten? Asia on varmaan hoitunut kaikesta huolimatta. Olet selviytynyt. Mutta mietitkö tuon ...

Heräätkö usein aamulla suu kuivana? Entä päivällä? Tunnetko suusi kuivuvan päivän mittaan? Onko huulesi monesti kuivat, ei vain talvella vaan myös muina vuodenaikoina? Oletko miettinyt, mistä tämä johtuu? Istupa pieni hetki tuolillasi. Laita toinen käsi rinnalle solisluun alapuolelle ja toinen käsi vatsalle navan kohdalle. Hengitä normaalisti ja tunnustele, miten hengität. Liikkuuko ylempi käsi vai alempi? Vai eikö kumpikaan? Hengitätkö nenän vai suun kautta? Jos ylempi kätesi liikkuu, on hengityksesi nähtävästi rintakehän yläosalla tapahtuvaa hengitystä. Jos alempi kätesi liikkuu, myös vatsasi osallistuu hengittämiseen. Jos molemmat kätesi liikkuvat, on hengityksesi kunnossa. Jos taas kumpikaan käsi ei juurikaan liiku, voisi hengittämisessä olla kovastikin parantamisen varaa.  Se, että hengittäessäsi vain rintakehän yläosa liikkuu,  kielii siitä, että hengität suun kautta. Kun saat vatsasi hengitettäessä liikkeelle, käytät nenää. Se, että käytät nenää, saat alimmat kei...

Olemme varmaan kaikki kuulleet tämän yksinkertaisen sanonnan ongelmien aikana: “Hengitä syvään sisään.”  Nyt on tieteellisesti todistettu, että tämä pitää paikkaansa, mutta että sanonta tulisi kuulua nykyään näin:” Hengitä syvään sisään ja tulet olemaan emotionaalisesti tietoisempi, mutta vain, jos hengität sisään nimenomaan sierainten kautta, et suun.” Keskellä kipuhetkeä ja vaikeuksia tämä saattaa kuitenkin tuntua vaikealta muistaa ja se, että kontrolloimalla hengitysrytmiä voisimme saada rauhoittavan vaikutuksen aikaan.   Hengitysrytmin säätelyn merkitys on kuitenkin tiedetty kautta aikojen. Esimerkiksi sotilaat ja kylmissä olosuhteissa toimivat käyttävät hidasta syvää hengitystä rauhoittamaan hermostoa, keventämään sydämen toimintaa ja aktivoimaan parasympaattisen hermoston toimintaa (rauhoittava vaikutus). Viime aikojen tutkimukset ovat nyt siis osoittaneet vielä suoran yhteyden nenähengityksen ja kognitiivisten toimintojen välillä!   Miten nenähengitys vaik...