Siirry pääsisältöön

Päihitätkö liikennevalot vai päihittävätkö ne sinut?



Kuvittelepa tilanne... Olen ruuhkassa liikennevaloissa. Sinulla on kiire, samoin kuin kaikilla muilla risteyksessä olevilla. Katsot tarkasti valotolppaa. Milloin vihreät syttyy? Haluat lähteä heti liikkeelle. Kohta väri vaihtuu... katsot yhä tarkemmin valoa....


Kuvahaun tulos haulle liikennevalot
 Kuva: https://cdn.pixabay.com/photo/2014/09/30/09/12/traffic-lights-466950_960_720.jpg


Ja näin... väri vaihtui! Mutta mitäpä koit? Oliko helppoa, miellyttävää, mukavaa? Pystyitkö keskittymään vai häiritsivätkö muut risteyksessä olijat?

Teemme päivittäin paljon tällaisia pieniä tarkkaavaisuuteen liittyviä "testejä". Työmme voi olla sellaista, että joudumme tarkasti katsomaan, tuijottamaan jotain liikkumatonta, liikkuvaa tai liikutettavaa asiaa. Silloin meidän tulee keskittyä täysillä, ettemme missaa tilannetta, koetta, tee virheitä yms. Tunnistatko jonkin tällaisen kohdan työssäsi?

Mitä sitten? Asia on varmaan hoitunut kaikesta huolimatta. Olet selviytynyt. Mutta mietitkö tuon pienen liikennevalotestin aikana, miten hengitit? Hengititkö vai et?  Ja jos hengitit, miten hengitit? Suun vai nenän kautta? 

Jos hengitit nenän kautta, käytit ihmiselle luotua hengitysväylää, jolla on todella paljon hyviä etuja: Sen kosteuttaa hengitettävää ilmaa, toimii filterinä ilman epäpuhtauksille ja vie eteenpäin juuri oikean määrän ilmaa kohti keuhkoja. Jos hengitit suun kautta, menetit kehosi kosteutta, sait sisälle kehoosi kenties ylimääräisiä "pöpöjä" ja liian paljon ilmaa, mikä johtaa pitkässä juoksussa siihen, että kehostasi poistuu liikaa hiilidioksidia, lihakset ja aivot eivät kykene saamaan tarpeeksi happea ja lihaksesi ja kehosi voi jumiutua ja ajattelutoiminta tökkiä. Mutta jos et hengittänyt lainkaan, jota suurin osa juuri tekee, uitkin jo syvemmissä vesissä! Tämä kertoo, että hengityksesi on epätasapainoista. Teet katkoksia hengityksessäsi aina, kun keskityt johonkin. Ja saat varmasti itsesi, aivosi ja kehosi, väsyneeksi, lihakset täysin jumiin ja stressaannut helposti. Tarkkaavaisuus katoaa ja aivosumu kasvaa.

Taas jälleen voi todeta, että hengitys on herkkä laji.  Sinun tulisi olla tietoinen siitä, miten yleensä hengität tai ainakin, miten tulisi hengittää, mihin tulisi kiinnittää päivittäisessä elämässä/tilanteissa huomiota, jotta henigtys olisi hyvin optimaalista ja voisit elää ihan täysillä, kaikki aistit ja vaistot hereillä, nauttia elämästäsi 10- 0. 

Siis seuraavan kerran, kun teet tarkasti töitä, keskityt, odotat, katsot tiukasti, muista hengittää ja nenällä! Toimintasi on silloin takuulla parempi, aivosi ovat toiminnassa mukana, koet vapaampaa olotilaa ja olet varmasti ykkösenä lähdössä liikennevaloista eteenpäin 👍. Kokeilepas seuraavalla kerralla!


Terkuin 

Tuija  💓 



Lähteet:
Medveten andning.se. Lugna ned en stressad, överhettad hjärna. Löytyy osoitteessa https://www.medvetenandning.se/artiklar/lugna-ned-stressad-hjarna/

Lee KJ, Park CA, Lee YB, Kim HK, Kang CK. 2.10.2019. EEG signals during mouth breathing in a working memory task. Löytyy osoitteessa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31518511

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...