Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2024.

Joogakurssit syksyllä

Jälleen on joogaa saatavilla syyskuusta alkaen. Ja kysehän on Mediyogasta ja kalvolinjoja aktivoivasta joogasta. Ilmoittaudu mukaan 👍 Tornion kansalaisopisto Ma MediYoga A klo 14.30-16.00        MediYoga B klo 16.30-18.00 Ke MediYoga etänä klo 18.30-20.00 Kivalo-opisto Ti MediYoga Kemi hybridi klo 9.15- 10.45 Ke MediYoga Kmaa klo 10.00- 11.30 Ke Kalvojooga etänä klo 16.30- 18.00 Mukaan joustavat vaatteet, jumppamatto, vesipullo, lämmin huopa ja utelias mieli itsensä kuunteluun. See you 🧘🏻‍♀️ Tuija ❤️

Hengitys ja fysiologia

Tässä kirjoituksessa käsitellään hengityksen fysiologiaa, mitä hengitys on, millaisia hengitystiehydet ovat, mitkä kehonosat, elimet ja lihakset osallistuvat hengitysprosessiin ja mitä nopea ja hidas hengitys tarkoittaa. Hengityksellä eli respiraatiolla tarkoitetaan kaikkea ilman ja elimistön solujen välillä tapahtuvaa kaasujen vaihtoa (Sand ym. 2011). Keuhkotuuletuksella (ventilaatio) tarkoitetaan puolestaan ilman kulkua keuhkojen keuhkorakkuloihin ja niistä takaisin ilmaan. Keuhkorakkuloissa tapahtuvassa diffuusiossa ilma siirtyy aina suuremman paineen alueelta pienemmän paineen alueelle. Painevaihtelut perustuvat keuhkojen toimintaan, laajenemiseen ja supistumiseen. Tällä tavoin paine keuhkorakkuloissa (alveleoissa) vaihtelee verrattuna ulkoiseen ilmanpaineeseen (Sand ym. 2011). Hengityksen tiheys ja syvyys muuttuvat yleensä tiedostamattomasti ja automaattisesti aina tilanteen mukaan. Normaalisti hengitystiheys on 10-20 kertaa minuutissa. Nopea hengitystiehys on yli 20 kertaa mi...

Kirjoitussarja "hitaan hengityksen vaikutuksesta" alkaa

Hitaan hengityksen (deep breathing) suosio on noussut pikkuhiljaa kaikkialla maailmalla. Muissa yhteisöissä, varsinkin joogayhteisöissä, väitetään, että hitaalla hengityksellä saadaan terveyshyötyjä. Länsimainen lääketiede on ollut vielä aika hiljaa asiasta, joskin ihan parina viime vuonna hitaan hengityksen merkitykseen on alettu ottaa  kantaa. Terveysshyötyjä sisältävä väite on herättänyt mielenkiintoa yhä enemmän myös tutkimuspiireissä sekä kliinistä hoitotyötä tekevien joukossa, ja he ovat käynnistäneet yhä enemmän tutkimuksia hitaiden hengitystekniikoiden vaikutuksesta terveen ihmisen fysiologiaan. Tavoitteena on löytää väitteen taustalla olevia mekanismeja.  Kuva app.leonardo.ai:deep breathing physiology heart and lungs Joogayhteisöissä ja -tutkimuspiireissä, erityisesti Intiassa, hitaan hengityksen fysiologisten vaikutusten tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityselimiin, sydän- ja verisuonijärjestelmään, kardiorespiratoriseen ja autonomiseen ...