Hitaan hengityksen (deep breathing) suosio on noussut pikkuhiljaa kaikkialla maailmalla. Muissa yhteisöissä, varsinkin joogayhteisöissä, väitetään, että hitaalla hengityksellä saadaan terveyshyötyjä. Länsimainen lääketiede on ollut vielä aika hiljaa asiasta, joskin ihan parina viime vuonna hitaan hengityksen merkitykseen on alettu ottaa kantaa. Terveysshyötyjä sisältävä väite on herättänyt mielenkiintoa yhä enemmän myös tutkimuspiireissä sekä kliinistä hoitotyötä tekevien joukossa, ja he ovat käynnistäneet yhä enemmän tutkimuksia hitaiden hengitystekniikoiden vaikutuksesta terveen ihmisen fysiologiaan. Tavoitteena on löytää väitteen taustalla olevia mekanismeja.
Joogayhteisöissä ja -tutkimuspiireissä, erityisesti Intiassa, hitaan hengityksen fysiologisten vaikutusten tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityselimiin, sydän- ja verisuonijärjestelmään, kardiorespiratoriseen ja autonomiseen hermostoon. Hallittujen hitaan hengitystekniikoiden käyttö näyttää auttavan optimoimaan fysiologisia parametreja, jotka näyttävät liittyvän terveyteen ja pitkäikäisyyteen ja jotka voivat auttaa eri sairauksissa. Tutkimuksia kuitenkin tarvitaan lisää.
Tämän tekstisarjan tavoitteena on antaa tietoa normaalin hengityksen fysiologiasta ja hitaan hengityksen dokumentoidusta vaikutuksesta fysiologiaan. Kirjoituksissa keskitytään fysiologisiin hengitys- ja verenkiertoelimistöön sekä autonomiseen hermostojärjestelmään (erityisesti palleaan) kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi kerrotaan syvän hengityksen vaikutuksesta hengityksen tehokkuuteen, hemodynamiikkaan, sykevälivaihteluun, sinusarytmiaan ja sympatovagaaliseen tasapainoon. Joten mielenkiintoista asiaa on tulossa, varsinkin sinulle, joka kärsit heikentyneestä hengityksestä ja haluaisit tietää asiasta enemmän.
Pistä blogi seurantaan! Aina voi omaa terveyttään yrittää kohentaa. Hyvä hengitystapa on helppo ja lähellä, kunhan kiinnität siihen huomiota.
Stay tuned!
Terkuin
Tuija 💗
Kommentit
Lähetä kommentti