TR - Training & Recovery

  Tutustuttuani Polyvagaaliseen teoriaan ja siitä, miten autonominen hermosto toimii eri tilanteissa ja miten se määrittää ihmisen erilaisia mielentiloja, on oma käsitykseni erilaisista sairauksista ja oireista ja niiden hoidosta ja kuntouttamisesta todella muuttunut. En malta olla kirjoittamatta seuraavasta löydöksestä ja kirjoituksesta, jonka Luos Foundation – teorian kehittäjä ja sitä markkinoiva Mark Young jälleen julkaisi LinkedIn-tilillään. Tällä kertaa hän selitti oman teoriansa mukaan, miksi ADHD:n oireet eivät ole aivojen tarkkaivaisuusongelma, vaan ihon, maksan ja pernan ylikuormittumisen ongelma. Hänen mielestään ADHD on ihmiskunnan historian yksi väärinymmärretyistä tiloista. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Kuva: Pixabay ADHD:stä on ajateltu, että se olisi aivojen toiminnan häiriötila, joka ilmenee tarkkaavaisuuden, käyttäytymisen, kehittymisen viivästymisen, heikon itsesäätelyn, hyperaktiivisuuden, impulsiivisuuden ongelmana. Näiden häiriötekijöiden vuoksi henkilö ei ...

Mikä yhteys syvällä hitaalla hengityksellä on hengitystehokkuuteen? Hidas hengitys, erityisesti noin 6 hengitystä minuutissa, on tutkimusten mukaan osoittautunut optimaaliseksi alveolaarisen ventilaation parantamisessa ja fysiologisen kuolleen tilan (ilma, joka ei osallistu kaasunvaihtoon) vähentämisessä. Tämä johtaa lisääntyneeseen valtimoveren happisaturaatioon sekä hengitystyön helppouteen ja kestävyyteen. Huomioitavaa on, että hengitystaajuuden lisääminen ei  paranna ventilaatiotehokkuutta, koska kuollut tila lisääntyy suhteellisesti hengitystaajuuden lisääntymisen myötä. Sen sijaan hidas, syvä hengitys lisää keuhkojen tilavuutta (tidal volume) ja ylläpitää samalla optimaalista minuuttiventilaatiota, mikä tarkoittaa, että enemmän ilmaa pääsee keuhkojen aktiivisiin kaasunvaihtoalueisiin.   Kuva: Pixabay, kaasujenvaihto keuhkoissa Lisäksi kontrolloitu hidas hengitys terveillä ihmisillä vähentää kemorefleksin vastetta hyperkapniaan (liiallinen CO2) ja h...

Olen paljon kirjoittanut hitaasta ja syvästä hengityksestä. Tietysti, koska olen joogaihminen ja tietoisen hengityksen -ohjaaja. Nyt kirjoitan hieman enemmän, mitä tällainen hengitys on, miten se määritellään hieman tieteellisemmin. Tieteellisesti on nyt fysiologisesti määritelty hitaalle hengitykselle hengitystaajuudeksi 4–10 hengitystä minuutissa (0.07–0.16 Hz). Tämä poikkeaa merkittävästi ihmisen normaalista hengitystaajuudesta, joka on yleensä 10–20 hengitystä minuutissa (0.16–0.33 Hz).  Tämä ero korostaa hidastetun hengityksen ainutlaatuista luonnetta verrattuna spontaaniin, tahattomaan hengitykseen, jota emme yleensä tarkkaile ja se voi kiihtyessään johtaa moniin terveysongelmiin. Joogatunneilla osa jogeista pääsee vieläkin alemmas 1 1/2 - 2 hengityskertaan minuutissa syvähengitysharjoituksen aikana. Oikeastaan sen alemmas ei tarvitse mennä, koska liian vähän hengittäminen voi kääntyä itseään vastaan. Suomessa virallisena hyvänä normaalina hengityksenä pidetään 12-14 ker...

Hitaan hengityksen (deep breathing) suosio on noussut pikkuhiljaa kaikkialla maailmalla. Muissa yhteisöissä, varsinkin joogayhteisöissä, väitetään, että hitaalla hengityksellä saadaan terveyshyötyjä. Länsimainen lääketiede on ollut vielä aika hiljaa asiasta, joskin ihan parina viime vuonna hitaan hengityksen merkitykseen on alettu ottaa  kantaa. Terveysshyötyjä sisältävä väite on herättänyt mielenkiintoa yhä enemmän myös tutkimuspiireissä sekä kliinistä hoitotyötä tekevien joukossa, ja he ovat käynnistäneet yhä enemmän tutkimuksia hitaiden hengitystekniikoiden vaikutuksesta terveen ihmisen fysiologiaan. Tavoitteena on löytää väitteen taustalla olevia mekanismeja.  Kuva app.leonardo.ai:deep breathing physiology heart and lungs Joogayhteisöissä ja -tutkimuspiireissä, erityisesti Intiassa, hitaan hengityksen fysiologisten vaikutusten tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityselimiin, sydän- ja verisuonijärjestelmään, kardiorespiratoriseen ja autonomiseen ...

Kaksi vuotta on kulunut ja saanut välteltyä tätä hermoja raastavaa näkymätöntä vihollista. Mutta nyt, kun ollaan pandemian viimeisillä metreillä, se tulla tupsahti!  Olen saanut kolme rokotusta ja toivon, että tauti on mieto. Olotila ei kuitenkaan ole mitä mainioin. Kasvot ovat kipeät. Iho on kosketusarka. Kuumetta yli 38°C. Lihassärkyä on koko kehossa. Yskittää vielä kuivaa yskää. Kurkku on kipeä. Kokonaisvaltainen on tauti. Sairauslomaa tuli ottaa. Edellisestä olikin jo 6 vuotta, joten ymmärrän kehon tarpeen koetella immuunisysteemiä. Mutta kyllä tästä selvitään. Oikeastaan on kiva seurata taudin kehittymistä ja miten keho ja keuhkot reagoivat vieraaseen eliöön. Minulla on siihen työkalut! Mittaan happisaturaatiota useamman kerran päivässä.  Samoin puhallan relaxatoriin, hengityspilliin,  joka pitää keuhkojen kosteutta yllä ja helpottaa liman irtoamista. Hengitysrytmin mittaamista seuraan HeartMathin emWavePro-sovelluksella. Sillä saan ihan kon...

Ai mikä?…Hengitys,   joka tuo hyvinvointia ja terveyttä! Hengityksen tärkein liikkuva lihas on pallea, joka erottaa rintaontelon ja vatsaontelon toisistaan. Tämän tärkein tehtävä on avustaa keuhkorakkuloissa tapahtuvaa ilmanvaihtoa. Se on laskuvarjonomainen lihaskalvo, jonka liikkeet voi tarkasti itseään kuunnellessa tuntea varsinkin sisäänhengityksen loppuosassa. Tämän lisäksi pallealla on tärkeä tehtävä toimia koko kehon toimintoja ylläpitävänä verkkona. (Viite 1) Se ulottuu lantionpohjasta aina suuontelon alaosaan asti siihen yhteydessä olevien pienempien lihasten ja kalvojen ja jänteiden avulla. (Viite 1) Näkymätön lihaskalvo omaa siis melko kattavan roolin. Ilmanvaihdon avustamisen lisäksi pallea osallistuu muihinkin prosesseihin, kuten esim. oksentamiseen, nielemiseen ja jopa virtsaamiseen ja ulostamiseen. Sille on luotu myös tehtävä huolehtia kehon asennon ja ryhdin ylläpitämisessäkin. (Viite 2) Omalla optimaa...