Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...
Aivojen jätehuolto on pitkään nähty prosessina, joka tapahtuu lähes yksinomaan unen aikana. Kun nukahdamme ja aivosähkökäyrämme siirtyy hitaaseen slow-wave-rytmitykseen (SWS), jonka aikana aivojen soluvälitilat laajenevat ja aivo-selkäydinneste, CSF, huuhtelee pois päivän aikana kertyneitä aineenvaihduntatuotteita. Viimeaikainen neurotieteellinen ja biomekaaninen tutkimus on kuitenkin paljastanut jotain lisää tästä prosessista. Tämä hydraulinen puhdistusjärjestelmä eli glymfaattinen kierto ei ole riippuvainen pelkästään unesta, mitä on pidetty tähän asti melkein ainoana aivojen puhdistushetkenä, vaan siihen voidaan vaikuttaa mekaanisesti myös valveilla ollessa. Avain tähän piilee hengityksen fysiologiassa, rinta- ja vatsaontelon paine-eroissa sekä autonomisen hermoston säätelyssä. Glymfaattisen järjestelmän päämoottorina toimii aivoverisuonten rytminen mukautuminen sekä aivokammioiden ja selkäydinkanavan väliset hydrodynaamiset paine-erot. Syvässä unessa aivosähkötoiminnan hitaat a...