Siirry pääsisältöön

Tekstit

HENGITYSRYTMIN, VATSAONTELON PAINEEEN VAIKUTUS GLYMFAATTISEEN KIERTOON

Aivojen jätehuolto on pitkään nähty prosessina, joka tapahtuu lähes yksinomaan unen aikana. Kun nukahdamme ja aivosähkökäyrämme siirtyy hitaaseen slow-wave-rytmitykseen (SWS), jonka aikana aivojen soluvälitilat laajenevat ja aivo-selkäydinneste, CSF, huuhtelee pois päivän aikana kertyneitä aineenvaihduntatuotteita. Viimeaikainen neurotieteellinen ja biomekaaninen tutkimus on kuitenkin paljastanut jotain lisää tästä prosessista. Tämä hydraulinen puhdistusjärjestelmä eli glymfaattinen kierto ei ole riippuvainen pelkästään unesta, mitä on pidetty tähän asti melkein ainoana aivojen puhdistushetkenä, vaan siihen voidaan vaikuttaa mekaanisesti myös valveilla ollessa. Avain tähän piilee hengityksen fysiologiassa, rinta- ja vatsaontelon paine-eroissa sekä autonomisen hermoston säätelyssä. Glymfaattisen järjestelmän päämoottorina toimii aivoverisuonten rytminen mukautuminen sekä aivokammioiden ja selkäydinkanavan väliset hydrodynaamiset paine-erot. Syvässä unessa aivosähkötoiminnan hitaat a...
Uusimmat tekstit

SIELU, ARKI JA JOOGA (kuinkas muuten 😊)

  Moni meistä saataa ajatella sielua jonakin hyvin kaukaisena, melkein salaperäisenä asiana. Se liitetään helposti suuriin hengellisiin kokemuksiin, hiljaisiin retriitteihin, meditaatioon tai hetkiin, jolloin elämä tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Joogafilosofian näkökulmasta sielu ei kuitenkaan ole vain jotain, mikä löytyy arjen ulkopuolelta. Vaan juuri päinvastoin, se näkyy siinä tavassa, jolla elämme tavallista elämää. Arki on monella tavalla paras paikka huomata, missä olemme itsessämme. Kiire, väsymys, vuorovaikutus, odottaminen, epävarmuus ja toistuvat rutiinit paljastavat nopeasti, kuinka läsnä tai poissa olemme omasta elämästämme. Silloin näkyy, toimimmeko enemmän automaattisesti vai olemmeko oikeasti yhteydessä siihen, mitä tunnemme, tarvitsemme ja mitä oikeasti haluamme. Juuri tästä syystä arki ei ole joogassa jotain vähäpätöistä, vaan hyvin olennainen osa koko joogan perimmäiseen tarkoitukseen tähtäävää harjoitusta. Kuva: tehty Geminillä Joogassa puhutaankin usei...

UUSIA JOOGAKURSSEJA TULOSSA

Syyskuun alussa pyörähtävät jälleen uudet kurssit liikkeelle. Tulossa on seuraavia aikoja: Ma  Mediyoga A klo 15- 16.30 (Tornio) MediYoga B klo 16.45 - 18.15 (Tornio) Ti MediYoga klo 9.15-10.45 (Kemi) Ke MediYoga klo 10- 11.30 (Keminmaa) FBM - yoga  klo 17- 18.30 (online) To MediYoga klo 17.30- 19.00 (online) Kuva: tehty Geminillä Joogan pohjimmainen tarkoitus on oppia kuuntelemaan itseään, luoda yhteys itseensä, kehoonsa ja mieleen, oppia olemaan tässä ja nyt. MediYoga on hyvin rauhallista hermostoa palauttavaa joogaa, jossa kenenkään ei tarvitse suorittaa, vaan kuunnella kehoa ja tehdä liikkeet ym. päivän tilanteen ja tuntemuksen mukaan.  FBM- jooga on fyysisempää, mutta silti kevyttä flow-tilaa hakevat joogaa, jossa tehdään hengityksen ehdoilla 4-osaisia liikesarjoja. Ja jälleen saa oma kehon tuntemus  sanella, miten voimakkaasti liikkeet tehdään. Ryhmiin voi tulla myös aloittelevat, koska heidät otetaan aina huomioon ohjauksessa. Ilmoittautumiset elokuuss...

VATSASI TOIMINTA KERTOO SINULLE, MITEN VOIT JA SUHTAUDUT ELÄMÄÄSI JA YMPÄRISTÖÖSI

 Joogafilosofiassa ja sen sisartieteessä Ayurvedassa vatsaa ja ruoansulatusta ei nähdä pelkästään mekaanisena koneistona, vaan kehon ja mielen solmukohtana. Kun vatsa oireilee, joogafilosofia katsoo asiaa useammalta eri tasolta: energian, sulatustulen ja käsittelemättömien asioiden kautta. Joogafilosofiassa puhutaan käsitteestä Agni, joka tarkoittaa tulta. Vatsan alueella toimii Jataragni . Jos tämä tuli palaa liian heikosti, ruoka jää sulamatta, mikä aiheuttaa turvotusta, raskauden tunnetta ja väsymystä. Jos tuli taas roihuaa liian kuumana, seurauksena on närästystä, happamia röyhtäisyjä ja tulehdustiloja. Joogan näkökulmasta Agni ei sulata vain ruokaa, vaan myös kaikki kokemuksesi, tunteesi ja stressisi. Jos elämässäsi on liikaa "pureskeltavaa", esim. liikaa töitä tai jatkuvaa huolta, sulatustulesi ylikuormittuu, eikä se pysty hoitamaan edes fyysistä tehtäväänsä kunnolla. Vatsan ja pallean alueella sijaitsee kehon kolmas energiakeskus, Manipura . Tämä chakra vastaa its...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

ONKO DIABETES SITTENKIN VAIN HEIKENTYNYT SISÄINEN TULI?

  MUINAISEN VIISAUDEN JA MODERNIN NEUROBIOLOGIAN KOHTAAMINEN VATSAN ALUEELLASI Aseta kämmenesi juuri navan yläpuolelle. Paina varovasti. Tunne kämmenesi alla oleva lämpö. Sitä paikkaa kutsutaan itämaisissa muinaisteksteissä Manipuraksi – "jalokivien kaupungiksi". Tämä kuvaus ei ole pelkkä mystinen tai metaforinen ajatus, vaan hämmästyttävän tarkka anatominen kartta, jonka itämaiset esivanhempamme tunsivat kauan ennen kuin magneettikuvauslaitteet keksittiin. Kämmenesi alla sijaitsee joogaa harrastaville tuttu solar plexus eli aurinkopunos (plexus coeliacus). Se on tiheä ja monimutkainen autonomisen hermoston verkosto, jota kutsutaan laajuutensa vuoksi usein ihmisen ”toisiksi aivoiksi”. Suolistossa ja sitä ympäröivissä hermoverkoissa sijaitsee yli 100 miljoonaa neuronia – enemmän kuin selkäytimessä. Kun joogit puhuivat Manipurasta (napachakra) viisi tuhatta vuotta sitten energeettisenä keskuksena, he viittasivat suoraan tähän hermostolliseen solmukohtaan. Kuva: tehty tekoälyl...

KEHOSSA ESIINTYVÄ OIRE EI KERRO KOKO TARINAA

Oireen kokemus ja oireen biologinen tausta eivät aina ole sama asia. I hminen ei aina tunne sitä, mikä varsinaisesti kuormittaa järjestelmää. Ihminen voi tuntea ahdistusta, uupumusta ja emotionaalisia reaktioita ja kokee ne hyvin todellisiksi. Kuitenkaan nämä eivät yksin kerro, mistä oikea kuormitus johtuu. Oire voi olla hermoston ylivireyttä, palautumisen puutetta, hengityksen epäedullista muuttumista, tulehduskuormaa, unihäiriöitä tai pitkäkestoista stressivastetta heijastava ilmiö. Keho toimii kuitenkin verkostona. Koettujen oireiden taustamekanismeina voi olla suolisto, hengitys, lihaskalvot, immuunijärjestelmä, sisäelimet ja stressin säätelyjärjestelmä. Kaikki nämä vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ja kun nämä taustatekijät jäävät huomioitta, hoito kohdistuu vain oireisiin, eikä siihen dynamiikkaan, joka oireen ylläpitää. Ensisijaisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, uupumukseen ja tunneperäisten reaktioiden muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti ja pohtia, mitä keho yrittää...