Moni nykyihminen kamppailee jatkuvien, määrittelemättömien vatsaoireiden, aivosumun ja kehon kireystilojen kanssa. Ensimmäinen reaktio on usein ruoka-aineiden rajoittaminen, lisäravinteiden kokeilu tai oireiden hoitaminen yksittäisinä mekaanisina ongelmina. Autonomisen neurofysiologian ja gastroenterologian tuoreimmat tutkimukset piirtävät kehostamme toisenlaista kuvaa. Kehomme tärkeimmät elimet – aivot, sydän ja ruoansulatuskanava – muodostavat tutkimusten mukaan saumattoman triadisen aivo-sydän-suolisto-kytkennään (Triadic Brain-Heart-Gut coupling). Kuva: tehty tekoälyllä Kun tämä kytkentä toimii, mieli on tyyni ja vatsa toimii ilman oireita. Kun kytkentä häiriintyy, syy ei useinkaan löydy yksittäisestä lautasellisesta ruokaa, vaan säännöllisyyden ja elämäntapojen rytmin rikkoutumisesta. Vatsalaukun seinämässä sijaitsee erikoistuneiden solujen (Cajalin interstitiaalisolut) muodostama verkosto, joka tuottaa hitaasti aaltoilevaa sähköistä perusrytmiä (gastric slow wave). Täm...
Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...