TR - Training & Recovery

Tiedämme, että kun hengitämme sisään, otamme happea. Ja kun hengitämme ulos, poistamme hiilidioksidia, sen ylimääräisen, mitä kehomme ei tarvitse. Tämä asiahan on selvä, eikö? Tulee mieleen nuorempana hiihtokilpailut, missä ylämäen loppupäässä ladunvarrelta huudeltiin puhaltamaan alamäessä kaikki pahailma pois keuhkoista. Ja niinhän sitä tehtiin. Puhallettiin ja puhallettiin suu auki ihan niin kuin Iso paha susi 😅 ja oltiin tyytyväisiä. Mutta loppupeleissä metsään taisi mennä koko puhallustyö. Elimistö tarvitsee hiilidioksidia yhtä kipeästi kuin happeakin. Ei sitä olisi saanutkaan puhaltaa niin voimalla ulos. Hengitysilmassa oleva happi siirtyy keuhkoissa verenkiertoon sitoutumalla punasolujen hemoglobiiniin. Näin happi pääsee levittäytymään koko elimistöön. Mutta se, pystyykö elimistö hyväksikäyttämään hapen verenkierrosta, onkin jo toinen juttu. Jotta happi siirtyisi verenkierrosta elinten, solujen ja kudosten käyttöön, täytyy elimistössä olla suotuisat olosuhteet. Ja tähä...

Kaikkihan sen tietää, että tarvitsemme happea elääksemme. Ilmakehässä sitä on noin 21 %, eikö vain? Mutta voiko olla, että saamme sitä joskus liikaa kehoomme? Vai mitä mieleesi tulee sanasta hapenpuute? Yhdistätkö sen mieluummin fyysiseen aktiivisuuteen? Selvitelläämpä asiaa. Kaikki kehon prosessit ovat riippuvaisia hapesta. Etenkin soluissamme olevat mitokondriot , energialaitoksemme, tarvitsevat sitä.  Tavallinen solu sisältää usein monta sataa mitokondrioita tyydyttääkseen energiatarpeen. Niillä elimmillä,  joilla toiminta on hyvin moninaista ja jotka tarvitsevat todella paljon energiaa, voi soluissa olla mitokondrioita jopa useampi tuhat. Jotta kehomme ja elimemme toimisivat, tarvitsemme siis happea. Monelle urheilijalle ja liikuntaa harrastavalle hapenpuute on tuttu asia. Vauhti ja liike pakkaa pysähtymään silloin, kun hapenpuute kasvaaa liian suureksi. Maitohappoa kertyy ja olo muuttuu tuskaiseksi. Mutta hapenpuutteesta voi kärsiä ihan tavallinenkin ihminen, sillä v...

Emme useinkaan mieti hengitystämme. Toisaalta hyvä niin, jos se on hyvälaatuista. Ei tarvitsekaan. Aika ajoin kannattaisi kuitenkin huomioida oma normaali hengitystiheys. Varsinkin silloin, kun tuntuu väsyneeltä ja elämä tuntuu muuten epämukavalta ja raskaalta. Normaalisti hengitämme n. 14-18 kertaa minuutissa. Tunnissa se tekee tuhat hengitystä ja vuorokaudessa noin 20 000 - 24 000. Ei mikään pieni luku! Joku henkilö voi hengittää jopa 25 kertaa minuutissa, joten se tekee vuorokaudessa 36 000 kertaa. Vielä hurjempaa! Kumpi luku on mielestäsi parempi? Valitettavasti isossa luvussa ei tällä kertaa ole voimaa eikä virtaa. Vaikka haukkoisimme ilmaa tuon 36 000 kertaa, vointimme olisi hyvin huono. Liika happi kehossa ei ole hyväksi, ihan kuin liika bensiini autossakaan. Auto alkaa nykiä. Samoin keho alkaa voida pahoin. Keho tarvitsee happea juuri oikeassa suhteessa sen tarpeeseen nähden toimiakseen kunnolla. Seuraavasta taulukosta voit nähdä, miten hengitystiheys vaikuttaa esimerk...