TR - Training & Recovery

Venäläinen lääkäri ja professori Konstantin Buteyko vietti satoja tunteja lääkärinkoulutuksestaan tutkiakseen kuolinvuoteella olleiden ihmisten hengitystä. Hän huomioi, että mitä lähemmäksi kuolemaa potilaat tulivat, sen huonommaksi heidän hengityksensä kävi. Hengitys näytti toimivan heidän terveytensä peilinä. Mitä huonommin potilaat voivat, sitä nopeampi, pinnallisempi, työläämpi ja lamaantuneempi heidän hengityksensä oli.                                                                      https://en.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Buteyko Buteykolla itsellään ei ollut hyvä terveys. Kiitos kuitenkin tekemästään nerokkaasta ja yksinkertaisesta havainnosta v. 1952 hän paransi itsensä korkeasta verenpaineesta. Nuoresta 29 vuoden iästään huolimatta hänellä oli hirvittävän korkea verenpaine 220/130. Koh...

Huomaan kirjoittaneeni tässä blogissani hengittämisestä jo aikaisemminkin, mutta en voi ohittaa tätä aihetta pelkällä olan kohautuksella. Mitä enemmän tutustun varmaan  meistä kaikista itsestäänselvyytenä pidettävään toimintoon nimeltä hengittäminen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen sen tärkeydestä ja siitä, ettei sen tärkeyttä osata huomioida nykyään ollenkaan, ei tavallisena pulliaisena, muttei terveydenhuollossakaan. Ravintoasioita mietimme joskus todella tarkkaan ja niin tulee tehdäkin. Entä hengittäminen? Kuinka moni miettii omaa hengitystään?  Me vain touhuamme päivästä toiseen miettimättä, mikä oikeastaan pitää meidät elossa, mikä auttaa siinä, että voimme ylipäätään liikuttaa käsiämme, jalkojamme ja jopa ajatuksiamme.  Mutta otetaanpa esimerkkinä  juuri syntynyt vauva. Mitä häneltä ensimmäisenä odotetaan? Juuri sitä, hengittääkö hän vai ei ja miten  hyvin hänen elimistönsä saa hyväksikäytettyä sisään hengitetyn hapen. Eikö vain? Mutta mietimmekö me...