TR - Training & Recovery

  Tähän kysymykseen olen monesti hakenut vastausta. Monta kertaa olen aiheesta jo kirjoittanut. Ehkäpä suurimmat syyt ovat siinä, että se koetaan “automaattiseksi”. Päivittäinen kiire työssä ja vapaa-ajalla vievät huomion tältä elämän perustoiminnolta. Ehkäpä syynä on vielä se, että ihmisillä on usein rajallinen ymmärrys hengityksen merkityksestä terveyteen – etenkin jos ongelmakokemusta ei ole.​ Tottahan on toki se, että hengitys tuntuu automaattiselta. Eihän sitä edes tunne tai tiedosta, jos ei ole selkeästi hengenahdistusta tai astmaa. Mitä sitä nyt miettimään? Mutta siinähän se! Hengitysongelmat ovat osin ”näkymättömiä”, kuten ilmansaaste altistus tai hienovarainen ylipitkä sisäänhengitys /pinnallinen rintakehän yläosan hengitys. Omia vaivoja ei useinkaan yhdistetä hengitykseen eikä tarvetta korjata hengitystä silloin nähdä.   Ja jos hengitykseen liittyy ahdistusta (esim. paniikkikohtauksia), keskittyminen hengitykseen voi aluksi lisätä epämukavuutta, jolloin ihminen mi...

Aasiasta kuuluu jälleen kummia. Tai ei oikeastaan niin kauhean kummia. Näitä artikkeleita ja tutkimuksia hengityksestä näyttää tulevan nyt todella reippaaseen tahtiin. Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoista. Kaksi intialaista tiedemiestä ovat summanneet yhteen joulukuussa 2017 kirjallisuuskatsauksensa  hengitysharjoitusten, jooga ja pranayama - hengityksen vaikutuksesta lapsuusiän astmaan Indian Journal of Pediatrics - lehdessä. He hakivat jo kirjoitettua ja tutkittua tietoa hengitysharjoittelun, joogan ja pranayaman vaikutuksesta lapsuusajan astman hoidossa. He löysivät, että hengitysharjoittelua kuvattiin monilla eri termillä ja olivat  monenlaisia tapahtumia. Yhteistä näille eri tekniikoille kuitenkin oli, että ne muokkaavat hengitystapaa hyperventilaation vähentämiseksi. Kun hengitämme vähemmän ilmaa sisään, CO2 arvot normalisoituvat ja hengitysteiden sileä lihaksisto rentoutuu, mikä saa hengitysteiden avautumisen aikaan ja helpottaa hengittämistä. Toinen asia, mi...