Miksi huomion kiinnittäminen hengitykseen on niin vaikeaa?

 

Tähän kysymykseen olen monesti hakenut vastausta. Monta kertaa olen aiheesta jo kirjoittanut. Ehkäpä suurimmat syyt ovat siinä, että se koetaan “automaattiseksi”. Päivittäinen kiire työssä ja vapaa-ajalla vievät huomion tältä elämän perustoiminnolta. Ehkäpä syynä on vielä se, että ihmisillä on usein rajallinen ymmärrys hengityksen merkityksestä terveyteen – etenkin jos ongelmakokemusta ei ole.​

Tottahan on toki se, että hengitys tuntuu automaattiselta. Eihän sitä edes tunne tai tiedosta, jos ei ole selkeästi hengenahdistusta tai astmaa. Mitä sitä nyt miettimään? Mutta siinähän se! Hengitysongelmat ovat osin ”näkymättömiä”, kuten ilmansaaste altistus tai hienovarainen ylipitkä sisäänhengitys /pinnallinen rintakehän yläosan hengitys. Omia vaivoja ei useinkaan yhdistetä hengitykseen eikä tarvetta korjata hengitystä silloin nähdä.  Ja jos hengitykseen liittyy ahdistusta (esim. paniikkikohtauksia), keskittyminen hengitykseen voi aluksi lisätä epämukavuutta, jolloin ihminen mieluummin välttää sitä

Ja vaikka hengityksen laadun parantamisen tarvetta nähdäänkin, voi säännöllinen hengitysharjoittelu tuntua vaivalloiselta, on vaikea muistaa harjoitella ja ylläpitää harjoittelua ilman ohjausta ja seurantaa. Sitoutumista parantavia tekijöitä voisi olla oma kokemus oireiden helpottumisesta, itsesäätelyn tunne, palautteen saaminen (esim. seurantalaitteet, päiväkirjat) ja sosiaalinen tuki/ryhmät, mutta näitä ei useinkaan tarjota systemaattisesti.

Entä ajankäyttö! Katsotaan mieluummin puhelinta 15 min kaksi kertaa päivässä kuin rauhoitutaan, hengitetään syvään ja mahdollistetaan itselleen parempi yöuni. Ihminen on luonteeltaan peruslaiska, kuten kaikki muutkin maapallon oliot, ja unohtaa nopeasti asian, joka ei tunnu enää tarpeelliselta. Harjoittelun ja tietoisuuden ylläpitäminen on hengityksessä juuri se ydinkysymys. Harjoittelemalla oikeaoppinen hengitys ja tiedostamalla sen arkipäivisin muutaman kerran auttaa paljon eteenpäin. Hengitystapa voi muuttua laadultaan heikommaksi hyvinkin äkkiä monista syistä, etenkin stressitekijöistä, ja kroonistua nopeasti.

Myös ihmisten kehotietoisuus on heikkoa. Olemme tottuneet toimimaan ”koneina” ja ruoka toimii voiteluöljynä. Nykyään pidämme huomion enemmän ajatuksissa ja näytöissä kuin kehon aistimuksissa, jolloin hengitys jää taustalle, ellei siinä ole voimakasta epämukavuutta. Kulttuurisestikin arvostetaan usein näkyviä, “kovia” keinoja, kuten lääkkeet, leikkaus, kova treeni enemmän kuin hiljaisia, hienovaraisia säätelykeinoja kuten hengitys tai mindfulness.

Sitä olen myös monesti miettinyt, miksi lääkäritkään eivät painota hengitystä enempää. Tietysti heidän koulutuksensa painottuu farmakologisiin ja toimenpiteisiin perustuviin hoitoihin. Tällöin ei-farmakologiset menetelmät jäävät sivurooliin tai erillisten kurssien sekä lääkärin oman intressin varaan. Myös ajanpuute vastaanotolla asettaa rajoja. Lyhyet vastaanottoajat ohjaavat keskittymään diagnostiikkaan ja lääkemääräyksiin, ei hengitystavan arviointiin ja harjoittelun ohjaamiseen, joka vaatisi toistoa ja seurantaa.

Vaikka moni lääkäri kannattaa liikuntaa ja elämäntapamuutoksia, niitä suositellaan usein yleisellä tasolla, ilman konkreettista, strukturoitua hengitysharjoitusohjelmaa tai seurantaa. Tähän toivoisin kyllä hengitysohjaajana parantamisen varaa. Toivottavasti tulevaisuudessa tämä nähtäisiin akuuttien oireiden jälkeen toisena mahdollisena tarkistuskohteena ja mahdollisena hoitomuotona lääkärissä käynnin yhteydessä.

Mutta miten hengityksen merkillisyys ja sen hyvä laatu saataisiin kaikkien osaksi ja arkipäiväksi? Viimeiset tutkimustiedot viittaavat siihen, että heikentyneellä hengityksellä on yhteys moniin tavallisiin oireisiin, jotka kiikuttavat meitä lääkäriin. Siksi hengityksen tiedostaminen, huomioiminen ja siihen panostaminen tulisi nähdä elämänmittaisena taitona, arkeen upotettuna. Lyhyet 15 minuutin jaksot pari kertaa päivässä riittävät. Ei vaadi sen enempää.’

Seuraavan kerran, kun istahdat kotona juomaan päiväkahvia, unohda puhelin ja uutisten stressaavat ja raflaavat äänet, nauti kahvin tuoksusta silmät suljettuina ja tee 5 rauhallista hengitystä pitkällä uloshengityksellä. Siitä se lähtee…

Kuva: tekoälykuva

Terkuin ♥

Tuija