Siirry pääsisältöön

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset


Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä) tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla.

Kuva: tekoälykuva.fi


Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän rentoutumisen tila edistää aivojen aktivaatiota säätelevien molekyylien, kuten adenosiinin (signalointiaine), kertymistä, mikä voi helpottaa nukahtamista ja tehostaa aivojen palautumista. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että rentouttavat meditaatioharjoitukset voivat vahvistaa aivojen hermoverkkojen kestävyyttä, rauhoittavat limbistä järjestelmää (=osallistuu keskeisesti tunteiden, motivaation, muistin ja autonomisten toimintojen säätelyyn) ja tukevat emotionaalista tasapainoa sekä stressin hallintaa. Kun pitkäaikainen stressi heikentää aivojen etuotsalohkon ja hippokampuksen toimintaa, Antarmaunan kaltaiset joogiset käytännöt edistävät näiden alueiden palautumista ja itsesäätelyä stimuloimalla hermoston palautumista ja tehostamalla aivosolujen välistä viestintää. Neurotieteen näkökulmasta tällainen harjoitus voi edistää hermosolujen energia-aineenvaihduntaa ja vahvistaa synapsiyhteyksiä stressiä vähentävien hormonien vaikutuksesta.

Tutkimukset osoittavat, että säännöllinen joogan ja meditaation harjoittaminen aiheuttaa aivoissa mitattavia muutoksia niin aivoaalloissa kuin rakenteissakin, mikä tukee muistitoimintoja, tunnetasapainoa ja kognitiivista kapasiteettia. Aivoaaltotutkimukset (EEG) paljastavat, että jooga ja meditaatio lisäävät erityisesti alfa- ja delta-aivoaaltojen voimakkuutta. Alfa-aallot yhdistetään tyypillisesti syvään rentoutumiseen ja henkiseen selkeyteen, kun taas delta-aallot liittyvät syvään uneen, mutta niiden paikallista esiintymistä on havaittu myös joogisen syvärentoutuksen, kuten yoganidran tai pranayaman, harjoittamisen aikana. Tämä osoittaa, että tällaiset harjoitukset sijoittuvat ainutlaatuisesti valveen ja unen rajatilaan. Joogan harjoittamisen jälkeen havaittu lisääntynyt alfa- ja delta-aktiivisuus korreloi hermoston palautumisen ja henkisen kirkkauden kanssa. Näitä aivoaaltojen muutoksia hyödyntämällä joogaa voidaan soveltaa rentoutumisen, tarkkaavaisuuden ja emotionaalisen säätelyn tukemiseen, vaikkakin pysyvät vaikutukset vaativat säännöllistä harjoittelua.

 Aivojen rakenteissa pitkäaikaisilla joogan ja meditaation harrastajilla on havaittu useita myönteisiä muutoksia. Aivokuori on todettu paksummaksi, erityisesti etuotsalohkon alueella, mikä liittyy parempaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja itsetietoisuuteen. Hippokampus, joka on kriittinen muistille ja oppimiselle ja kutistuu tyypillisesti iän myötä, on havaittu usein suuremmaksi joogaa harjoittavilla, mikä suojaa muistitoimintoja. Lisäksi mantelitumake (amygdala), joka säätelee negatiivisia tunteita ja stressiä, voi pienentyä pitkäkestoisen harjoittelun myötä, johtaen matalampiin stressitasoihin. Tutkimukset osoittavat myös harmaan aineen lisääntymistä, joka on yhteydessä sekä tunteiden että kognitiivisten toimintojen säätelyyn. 

Kaiken kaikkiaan säännöllinen Antarmaunan harjoittelu edistää aivojen neuroplastisuutta eli kykyä muodostaa uusia hermoyhteyksiä, parantaen oppimista, palautumista ja aivojen vastustuskykyä stressille. Nämä rakenteelliset muutokset yhdessä tukevat parempaa kognitiivista terveyttä, tunnetasapainoa ja suojaavat rappeumamuutoksilta.

Eihän kuulosta hassummalta? Sopisi hyvin tämän päivän hektisen elämän tasapainottamiseen ja lisääntyvien muistisairauksien torjumiseen, eikö?

Terkuin

Tuija


Lähteet:

Datta K, Mallick HN, Tripathi M ym. Electrophysiological Evidence of Local Sleep During Yoga Nidra Practice. Front Neurol 2022; 12:13:910794. doi: 10.3389/fneur.2022.910794

EEG-Guided Meditation. https://eegmeditation.eu/fi/eeg-avusteinen-meditaatio/eeg-ja-meditaatio-jooga

Taulaniemi A. Body & mind -liikuntamuodot vaikuttavat aivojen rakenteisiin ja toimintoihin. Referaatti tutkimuksesta Effects of Mind–Body Exercise on Brain Structure and Function: A Systematic Review on MRI Studies (Zhang et al). Brain Sci. 2021, 11, 205.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...