UNEN, LIIKUNNAN JA RAVINNON VAIKUTUS TYÖKYKYYN, TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN

Kuva: Bixabay

Tämä aihe on varmaan monille tuttu ja jatkuvasti aihetta koskevia uutisia näkyy kaikkialla. Niinpä syvästi uskon, että kaikki tietävät, voi olla jopa omakohtaisia kokemuksiakin, unen, liikunnan ja ravinnon vaikutuksista omaan toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin.  Vai mitä olet mieltä?

Nämä vaikutukset ovat kuitenkin moninaisia ja ulottuvat niin fysiologiaan, kognitiivisiin toimintoihin kuin talouteenkin. Sairastuttuaan tietää, ettei se tilipussi kartu, jos terveyttä ei ole, eikä töitä jaksa tehdä, jos hyvinvointia ja työkykyä ei ole.

Mutta pistetään kerta kerran päälle näistä asioista ja nyt mukana on tilastoa ja taloudellisia seikkojakin.

Uni on palautumisen peruspilari, ja sen puute heijastuu suoraan työelämään ja terveyteen. Väsyneenä työn tuottavuus laskee ja tehokkuus myös. Aivot ovat kenties sumeat, ajatus ei juokse eikä lamppu välähdä, niin kuin sen pitäisi. Univaje voi tutkimusten mukaan vähentää työn tuottavuutta jopa 20–30 %. Se heikentää keskittymiskykyä, tarkkaavuutta, muistia ja reaktionopeutta, mikä altistaa virheille ja tapaturmille

Pitkäaikainen unenpuute lisää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Uni tukee immuunijärjestelmän toimintaa ja edistää kudosvaurioiden korjaantumista. Univajeella on siis kohtalokkaat seuraukset. Riittävä ja laadukas uni parantaa mielialaa ja motivaatiota, vähentää ahdistusta ja masennuksen oireita sekä lisää yleistä tyytyväisyyttä elämään. Hyvä uni auttaa kehoa ja mieltä palautumaan stressistä ja vähentää stressihormonien (kuten kortisolin) määrää.

Univajeesta johtuvalla tuottavuuden laskulla ja väsymyksen hoidosta johtuvalla terveydenhuollon kustannuksella on työnantajille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Täsmällisitä eurosummaa ei ole annettavissa, mutta lisääntyneet sairauspoissaolot, työturvallisuusriskit ja henkilökunnan vaihtuvuus kuormittaa työnantajaa. Eikä se ole todellakaan ole edullista työntekijälle tilipussin pienentyessä ja työttömyysuhan kasvaessa. Työssäjaksamisen paineet kasvavat entisestään.

Tilastojen ja tutkimustulosten valossa säännöllinen liikunta ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä monia syöpiä (esim. suolisto- ja rintasyöpä). Noin kahdella miljoonalla suomalaisella on verenpainetauti ja noin miljoona käyttää verenpainelääkitystä. Mutta mitä tekee liikunta? Se alentaa verenpainetta, parantaa veren rasva-arvoja ja tehostaa aineenvaihduntaa. Jo 6 000–7 000 päivittäistä askelta parantaa kokonaisterveyttä, ja hyöty kasvaa askelten määrän lisääntyessä.

Liikunta vähentää stressioireita, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Esimerkiksi ahdistushäiriöiden riski voi vähentyä jopa 40 %. Liikkuvalla ihmisellä on tilastollisesti vähemmän psyykkisiä oireita. Liikunta parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja muistia, lisäämällä aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta. Sillä on myös suotuisia vaikutuksia unen laatuun; se nopeuttaa nukahtamista, pidentää unen kestoa ja syvän unen vaiheita sekä vähentää yöllisiä heräämisiä.

Tarpeeksi liikkuva ihminen palautuu päivän kuormituksesta paremmin, jaksaa parempien unien ansiosta tehdä työtä tuotteliaammin ja tehokkaammin. Yhteiskunnalle on laskettu Suomessa koituvan vuosittain noin 2,7 miljardia euron menetykset työikäisten liikkumattomuudesta. Tuossa on paljon parantamisen varaa meillä kaikilla.

Vaikka ravinnon vaikutusta työkykyyn ei ole yhtä helposti kvantifioitu kuin unen tai liikunnan osalta, sen rooli tukee molempia osa-alueita.

Säännöllinen ateriarytmi (3–5 tunnin välein) tukee jaksamista ja palautumista, pitäen vireystason tasaisempana ja ehkäisten suuria verensokerin heilahteluja. Monipuolinen ja riittävä ravinto takaa palautumisen rakennusaineet (proteiinit, hiilihydraatit, pehmeät rasvat), jotka ovat välttämättömiä kehon ja aivojen korjausprosesseille.  Raskas ateria liian lähellä nukkumaanmenoa voi heikentää unen laatua, kun taas kevyt iltapala voi tukea nukahtamista.

Epäterveelliset ruokavalinnat ja liian suuri energiansaanti ovat suoraan yhteydessä ylipainoon, joka on riskitekijä useille sairauksille (esim. tyypin 2 diabetes) ja unihäiriöille (esim. uniapnea). Kannattaa siis miettiä etukäteen, missä syö, mitä syö ja miten paljon minun kehoni tarvitsee tänään ruokaa. Pilkku ei tarvitse ihan täysin viilata, kunhan syö tuoretta, puhdasta ja lämmintä muutaman tunnin välein.

Nämä kolme perusasiaa muodostavat yhdessä perustan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Kun jokin niistä horjuu, sen negatiiviset vaikutukset heijastuvat tilastollisesti mitattavissa olevalla tavalla muihin osa-alueisiin ja sitä kautta heikentyneenä työkykynä ja lisääntyneinä sairauksina.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Terveystalon arvioi menetetyistä euroista henkilötyövuottakohden on n. 1400–1500 € vuosittain (suorat kustannukset) juuri yllä mainittujen asioiden osalta. Kun taas tehokas työkykyjohtaminen ja elintapoihin panostaminen voivat tuottaa säästöjä jopa 1000 € per työntekijä vuosittain, mikä korostaa elintapojen merkitystä talouden näkökulmasta. Sinäkin voit varmaan allekirjoittaneen kanssa miettiä, voidaanko tälle kuluerälle tehdä jotain. Edes jotain pientä siellä omassa arjessa?

 

Terkuin ♥

Tuija

 

Lähteet: UKK -instituutti, TTL , THL, Uniliitto, Sydänliitto ja TTK.