TR - Training & Recovery

Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...

Aivojen jätehuolto on pitkään nähty prosessina, joka tapahtuu lähes yksinomaan unen aikana. Kun nukahdamme ja aivosähkökäyrämme siirtyy hitaaseen slow-wave-rytmitykseen (SWS), jonka aikana aivojen soluvälitilat laajenevat ja aivo-selkäydinneste, CSF, huuhtelee pois päivän aikana kertyneitä aineenvaihduntatuotteita. Viimeaikainen neurotieteellinen ja biomekaaninen tutkimus on kuitenkin paljastanut jotain lisää tästä prosessista. Tämä hydraulinen puhdistusjärjestelmä eli glymfaattinen kierto ei ole riippuvainen pelkästään unesta, mitä on pidetty tähän asti melkein ainoana aivojen puhdistushetkenä, vaan siihen voidaan vaikuttaa mekaanisesti myös valveilla ollessa. Avain tähän piilee hengityksen fysiologiassa, rinta- ja vatsaontelon paine-eroissa sekä autonomisen hermoston säätelyssä. Glymfaattisen järjestelmän päämoottorina toimii aivoverisuonten rytminen mukautuminen sekä aivokammioiden ja selkäydinkanavan väliset hydrodynaamiset paine-erot. Syvässä unessa aivosähkötoiminnan hitaat a...

  Moni meistä saataa ajatella sielua jonakin hyvin kaukaisena, melkein salaperäisenä asiana. Se liitetään helposti suuriin hengellisiin kokemuksiin, hiljaisiin retriitteihin, meditaatioon tai hetkiin, jolloin elämä tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Joogafilosofian näkökulmasta sielu ei kuitenkaan ole vain jotain, mikä löytyy arjen ulkopuolelta. Vaan juuri päinvastoin, se näkyy siinä tavassa, jolla elämme tavallista elämää. Arki on monella tavalla paras paikka huomata, missä olemme itsessämme. Kiire, väsymys, vuorovaikutus, odottaminen, epävarmuus ja toistuvat rutiinit paljastavat nopeasti, kuinka läsnä tai poissa olemme omasta elämästämme. Silloin näkyy, toimimmeko enemmän automaattisesti vai olemmeko oikeasti yhteydessä siihen, mitä tunnemme, tarvitsemme ja mitä oikeasti haluamme. Juuri tästä syystä arki ei ole joogassa jotain vähäpätöistä, vaan hyvin olennainen osa koko joogan perimmäiseen tarkoitukseen tähtäävää harjoitusta. Kuva: tehty Geminillä Joogassa puhutaankin usei...

Syyskuun alussa pyörähtävät jälleen uudet kurssit liikkeelle. Tulossa on seuraavia aikoja: Ma  Mediyoga A klo 15- 16.30 (Tornio) MediYoga B klo 16.45 - 18.15 (Tornio) Ti MediYoga klo 9.15-10.45 (Kemi) Ke MediYoga klo 10- 11.30 (Keminmaa) FBM - yoga  klo 17- 18.30 (online) To MediYoga klo 17.30- 19.00 (online) Kuva: tehty Geminillä Joogan pohjimmainen tarkoitus on oppia kuuntelemaan itseään, luoda yhteys itseensä, kehoonsa ja mieleen, oppia olemaan tässä ja nyt. MediYoga on hyvin rauhallista hermostoa palauttavaa joogaa, jossa kenenkään ei tarvitse suorittaa, vaan kuunnella kehoa ja tehdä liikkeet ym. päivän tilanteen ja tuntemuksen mukaan.  FBM- jooga on fyysisempää, mutta silti kevyttä flow-tilaa hakevat joogaa, jossa tehdään hengityksen ehdoilla 4-osaisia liikesarjoja. Ja jälleen saa oma kehon tuntemus  sanella, miten voimakkaasti liikkeet tehdään. Ryhmiin voi tulla myös aloittelevat, koska heidät otetaan aina huomioon ohjauksessa. Ilmoittautumiset elokuuss...

 Joogafilosofiassa ja sen sisartieteessä Ayurvedassa vatsaa ja ruoansulatusta ei nähdä pelkästään mekaanisena koneistona, vaan kehon ja mielen solmukohtana. Kun vatsa oireilee, joogafilosofia katsoo asiaa useammalta eri tasolta: energian, sulatustulen ja käsittelemättömien asioiden kautta. Joogafilosofiassa puhutaan käsitteestä Agni, joka tarkoittaa tulta. Vatsan alueella toimii Jataragni . Jos tämä tuli palaa liian heikosti, ruoka jää sulamatta, mikä aiheuttaa turvotusta, raskauden tunnetta ja väsymystä. Jos tuli taas roihuaa liian kuumana, seurauksena on närästystä, happamia röyhtäisyjä ja tulehdustiloja. Joogan näkökulmasta Agni ei sulata vain ruokaa, vaan myös kaikki kokemuksesi, tunteesi ja stressisi. Jos elämässäsi on liikaa "pureskeltavaa", esim. liikaa töitä tai jatkuvaa huolta, sulatustulesi ylikuormittuu, eikä se pysty hoitamaan edes fyysistä tehtäväänsä kunnolla. Vatsan ja pallean alueella sijaitsee kehon kolmas energiakeskus, Manipura . Tämä chakra vastaa its...

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

  MUINAISEN VIISAUDEN JA MODERNIN NEUROBIOLOGIAN KOHTAAMINEN VATSAN ALUEELLASI Aseta kämmenesi juuri navan yläpuolelle. Paina varovasti. Tunne kämmenesi alla oleva lämpö. Sitä paikkaa kutsutaan itämaisissa muinaisteksteissä Manipuraksi – "jalokivien kaupungiksi". Tämä kuvaus ei ole pelkkä mystinen tai metaforinen ajatus, vaan hämmästyttävän tarkka anatominen kartta, jonka itämaiset esivanhempamme tunsivat kauan ennen kuin magneettikuvauslaitteet keksittiin. Kämmenesi alla sijaitsee joogaa harrastaville tuttu solar plexus eli aurinkopunos (plexus coeliacus). Se on tiheä ja monimutkainen autonomisen hermoston verkosto, jota kutsutaan laajuutensa vuoksi usein ihmisen ”toisiksi aivoiksi”. Suolistossa ja sitä ympäröivissä hermoverkoissa sijaitsee yli 100 miljoonaa neuronia – enemmän kuin selkäytimessä. Kun joogit puhuivat Manipurasta (napachakra) viisi tuhatta vuotta sitten energeettisenä keskuksena, he viittasivat suoraan tähän hermostolliseen solmukohtaan. Kuva: tehty tekoälyl...

Oireen kokemus ja oireen biologinen tausta eivät aina ole sama asia. I hminen ei aina tunne sitä, mikä varsinaisesti kuormittaa järjestelmää. Ihminen voi tuntea ahdistusta, uupumusta ja emotionaalisia reaktioita ja kokee ne hyvin todellisiksi. Kuitenkaan nämä eivät yksin kerro, mistä oikea kuormitus johtuu. Oire voi olla hermoston ylivireyttä, palautumisen puutetta, hengityksen epäedullista muuttumista, tulehduskuormaa, unihäiriöitä tai pitkäkestoista stressivastetta heijastava ilmiö. Keho toimii kuitenkin verkostona. Koettujen oireiden taustamekanismeina voi olla suolisto, hengitys, lihaskalvot, immuunijärjestelmä, sisäelimet ja stressin säätelyjärjestelmä. Kaikki nämä vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ja kun nämä taustatekijät jäävät huomioitta, hoito kohdistuu vain oireisiin, eikä siihen dynamiikkaan, joka oireen ylläpitää. Ensisijaisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, uupumukseen ja tunneperäisten reaktioiden muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti ja pohtia, mitä keho yrittää...

  Maastopyöräily on viime vuosina noussut yhdeksi suosituimmista ulkoliikuntamuodoista, eikä syyttä. Se yhdistää luonnossa liikkumisen, fyysisen kuormituksen ja seikkailun tunteen tavalla, johon harva muu liikuntamuoto pystyy. Mutta mitä tiede oikeasti sanoo maastopyöräilyn vaikutuksista kehoon ja mieleen?                                                                                 Kuva: tehty tekoälyllä Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy sydän- ja verenkiertoelimistöön. Maastopyöräily on aerobista liikuntaa, joka nostaa sykettä ja kehittää maksimaalista hapenottokykyä. Tutkimusten mukaan säännöllinen pyöräily voi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi, jopa 20–30 %. Erityisen kiinnostavaa maastopyöräilyssä on sen luontainen in...

 Monet meistä hakeutuvat joogamatolle rauhoittaakseen mieltään tai notkistaakseen kehoaan. Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin paljastamassa jotain vielä kiehtovampaa: jooga ja tietoinen hengitys saattavat olla tehokkain tapa ”pestä” aivomme puhtaaksi päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Puhutaan glymfaattisesta järjestelmästä – aivojen omasta jätehuollosta, jonka toiminta on suoraan kytköksissä siihen, miten liikumme ja hengitämme. Pitkään luultiin, ettei aivoilla ole samanlaista lymfakiertoa kuin muulla kehollamme. Vasta viime vuosina tutkijat ovat löytäneet glymfaattisen järjestelmän, joka toimii aivojen sisäisenä pesukoneena. Se käyttää selkäydinnestettä huuhdellakseen pois haitallisia proteiineja, jotka liittyvät muun muassa muistisairauksiin ja aivosumuun (Tort ABL ym. 2018). Kuva: luotu tekoälyllä. Aivojen puhdistuminen on perinteisesti liitetty syvään uneen, mutta Yldiz S ym. (2022) julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi tietyt jooga-asennot voiva...

  Moni meistä pitää itsehoitoa ja omaa hyvinvointia "valinnaisena lisävarusteena" – asiana, jota ehtii miettiä sitten, kun työt on tehty ja koti on puhdas. Kuva: Pixabay Todellisuudessa aivosi toimivat tiukkana talouspäällikkönä. Jos et anna niille tarvittavia resursseja, ne alkavat karsia suorituskyvystäsi suojellakseen tärkeintä tehtäväänsä: hengissä pysymistä. Itsehoidossa ei siis ole kyse vain hemmottelusta, vaan aivojen huoltamisesta niin, etteivät ne joudu kokemaan jatkuvaa hälytystilaa. Annan seuraavaksi viisi perusasiaa, jotka pitävät kehosi, aivosi ja hermostosi tasapainossa: 1. Uni on aivojen pesuohjelma Ajattele unta aivojesi "siivouspartiona". Syvän unen aikana aivosi kirjaimellisesti huuhtelevat pois päivän aikana kertyneitä kuona-aineita. Jos skippaat unet, nämä "myrkkyaineet" kertyvät aivoihisi. Se tekee ajattelusta tahmeaa, oppimisesta vaikeampaa ja hidastaa reaktiokykyäsi. Uni ei siis ole hukattua aikaa, vaan aivojen välttämätön hu...

Vuonna 2014 syksyllä minulle tarjoutui vapaata aikaa. Olin aina ajatellut, että jonain päivänä kokeilen joogaa, vaikka itselläni oli hieman vino asenne lajia kohtaan. Niinpä ylimäärisen ajan täyttämiseksi kokeilin MediYogaa ja sille tielle jäin. Olen vetänyt joogaa iltaopistoilla yli 10 vuotta. Viime vuosina oli alkanut tuntua siltä, että jotain uutta tarvitsisi jo saada. Ja niinhän uutta alkoikin ilmestyä silmiini. SIMY (Swedish Institute of Medical Yoga) avasi merkittäviä kursseja alkavaksi. Mikä on hienointa, osa kursseista oli merkitty etäkursseiksi. Kaukana pääpaikasta asuvalle nämä kurssit olivat kuin lottovoitto. Siispä valitsin itselleni kaksi koulutusta. Toinen on MOSI-koulutus, jossa opiskellaan julkisen sairaanhoidon alueella tapahtuvan joogaterapian viitekehystä ja terapiassa käytettäviä standartoituja joogakäytänteitä. Toinen koulutus on Sertifioidun joogaterapeutin koulutus (taso 3), jossa käydään läpi elämäntapoja, joihin joogalla on tieteellisesti todettu ol...

Onnistu ja palaudu - workshopit ( 2h) lähtevät jälleen käyntiin hieman laajemmalla maakuntajaolla. Mukana teoriaa hengityksen vaikutuksesta hermostoon, samoin unen, ravinnon ja ympäristön vaikutuksesta. 🤓 Tehdään hengitysharjoituksia, rentoutumisharjoitus sekä HRV:n alku- ja loppumittaus. Saat opastuksen lähteä seuraamaan omaa palautumista ja voimaan paremmin arjessa💯. Ole kuulolla ja tiedustele lisää, jos haluat olla mukana. Teen myös workshoppeja työyhteisöille. Joten stay tuned 👍🏻 Kuva: Pixabay Terkuin ❤️ Tuija 

  Maailmanlaajuisesti terveydenhuollon suunta on muuttumassa: painopiste siirtyy hoidosta ennaltaehkäisyyn. Elämäntapasairauksien yleistyminen, mielenterveyshaasteet ja huimaa vauhtia kasvavat kustannukset ovat nostaneet ennaltaehkäisevän terveyden aikamme tärkeimmäksi prioriteetiksi. Tässä globaalissa murroksessa jooga nousee usein esiin – ei vain harrastuksena, vaan voimakkaana ja tieteellisesti perusteltuna ratkaisuna. Jooga ei ole enää vain "vaihtoehtohoitoa", vaan se on vakiinnuttanut asemansa osana globaalia terveyspolitiikkaa. Viimeisimmät lausunnot korostavat sen lääkinnällistä ja ennaltaehkäisevää arvoa: WHO (Maailman terveysjärjestö) on tunnustanut joogan osaksi globaalia strategiaan (2025), joka edistää perinteisen lääketieteen integroimista nykyterveydenhuoltoon. Järjestö korostaa joogan roolia erityisesti ei-tarttuvien tautien (NCD), kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, hallinnassa. IAYT (International Association of Yoga...