Siirry pääsisältöön

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole luksusta – se tulisi nähdä selviytymisstrategiana

 

Moni meistä pitää itsehoitoa ja omaa hyvinvointia "valinnaisena lisävarusteena" – asiana, jota ehtii miettiä sitten, kun työt on tehty ja koti on puhdas.


Kuva: Pixabay

Todellisuudessa aivosi toimivat tiukkana talouspäällikkönä. Jos et anna niille tarvittavia resursseja, ne alkavat karsia suorituskyvystäsi suojellakseen tärkeintä tehtäväänsä: hengissä pysymistä. Itsehoidossa ei siis ole kyse vain hemmottelusta, vaan aivojen huoltamisesta niin, etteivät ne joudu kokemaan jatkuvaa hälytystilaa.

Annan seuraavaksi viisi perusasiaa, jotka pitävät kehosi, aivosi ja hermostosi tasapainossa:

1. Uni on aivojen pesuohjelma

Ajattele unta aivojesi "siivouspartiona". Syvän unen aikana aivosi kirjaimellisesti huuhtelevat pois päivän aikana kertyneitä kuona-aineita. Jos skippaat unet, nämä "myrkkyaineet" kertyvät aivoihisi. Se tekee ajattelusta tahmeaa, oppimisesta vaikeampaa ja hidastaa reaktiokykyäsi. Uni ei siis ole hukattua aikaa, vaan aivojen välttämätön huoltotauko.

2. Tunteiden säätely hillitsee sisäistä hälytystä

Pitkittynyt stressi saa aivosi uskomaan, että olet jatkuvassa vaarassa. Tämä kasvattaa aivojen "pelkokeskuksen" (mantelitumakkeen) valtaa ja kutistaa niitä osia, jotka vastaavat muistista ja järkevästä ajattelusta. Kun opettelet säätelemään tunteitasi (syvän hengityksen vaikutus), estät aivojasi muovautumasta "pelkomoodiin". Ilman säätelyä aivosi alkavat priorisoida hätiköityjä ratkaisuja järkevän harkinnan sijaan.

3. Rutiinit säästävät aivokapasiteettia

Jokainen pienikin päätös – kuten mitä pukisit päälle tai mitä söisit lounaaksi – kuluttaa aivojesi rajallista polttoainetta. Jos päiväsi on täynnä sälää ja jatkuvia valintoja, seurauksena on päätösväsymys aivojen energiavarojen loppuessa. Ihminen tarvitsee rutiineja juuri tähän.  Rutiinit ovat kuin aivojen automaattivaihde. Kun automatisoit perusasiat, säästät arvokasta henkistä energiaasi vaativaan työhön ja luovaan ongelmanratkaisuun.

4. Yhteydet toisiin ihmisiin ovat biologinen puskuri

Hyvä seura ja läheisyys vapauttavat oksitosiinia, joka on luonnon oma vastalääke stressihormoneille. Se rauhoittaa aivojen pelkokeskusta ja auttaa kehoasi palautumaan stressin vaurioista. Siispä yksinäisyys on hermostollesi vaarasignaali. Säännöllinen kanssakäyminen muiden kanssa ei ole vain kivaa, vaan se on biologinen vaatimus hormonitasapainon säilyttämiseksi. Johonkin ryhmään kuulumisen antama turvan tunne estää lisämunuaisia pumppaamasta adrenaliinia ja noradrenaliinia. Tunne pelosta ja valppaana olosta häviää ja stressin olemassaolo vähenee. Tässä tulee kuitenkin muistaa etsiä juuri sinun arvoihisi sopivaa seuraa. Negatiivissävytteisen seuran vaikutus toimii juuri päinvastaisella tavalla.

5. Merkityksellisyys kirkastaa fokuksen

Kun tiedät, mikä sinulle on tärkeää (olipa kyse arvoista tai tavoitteista), aivosi osaavat asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Tämä vahvistaa aivojen kykyä hallita hetkellisiä mielijohteita ja keskittyä olennaiseen. Selkeä tarkoitus antaa ikään kuin aivoillesi kartan. Se auttaa sinua pysymään suunnassa silloinkin, kun tekee mieli antaa periksi lyhytnäköisille impulsseille.

Siis, mitä paremmin ymmärrät aivojesi mekaanisia tarpeita, sitä helpompi itsehoitoon ja omaan hyvinvointiin satsaaminen alkaa tuntua välttämättömänä investointina. Se ei ole pois nykyajan vaatimasta tehokkuudestasi – se on tehokkuutesi edellytys, sinun salainen aseesi 😊. Miten sinä huollat kehoasi, aivojasi ja mieltäsi tänään?

Terkuin

Tuija

 

LÄHTEET:

Hauglund, N. L., et al. The Glymphatic System and Sleep. 2020.

Kirsch, P., et al. Oxytocin Modulates Neural Circuitry for Social Fear and Emotional Learning in Humans. 2005.

McEwen B S. Physiology and Neurobiology of Stress and Adaptation: Central Role of the Brain. 2007.

Smith, A. S., & Wang, Z. Hypothalamic oxytocin mediates social buffering of the stress response. 2014.

Xie, L., et al. Sleep Drives Metabolite Clearance from the Adult Brain. 2013.

Vohs, K. D., et al. Making choices impairs subsequent self-control: A limited-resource account of decision making, self-regulation, and active initiative. 2008.

Vyas, A., et al. Chronic Stress Induces Contrasting Patterns of Dendritic Remodeling in Hippocampus and Amygdala. 2002.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...