Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella epätasapainoinen merkityt tekstit.

Hengitystapa- testillä tietoa hengityksestäsi

Taannoin Helsingin Sanomissa oli haastateltu osteopaatti Markku Torvista ja kliinisen fysilogian emeritusprofessoria Anssi Sovijärveä aiheesta hengitys. Tämän artikkelin pääsanoma oli se, kuinka suurin osa ihmisitä omaa huonon hengitystekniikan. Artikkelissa mainittiin, kuinka huono hengitystapa voi oireilla kehossa lihasjumeina ja nivelhäiriöinä rintarangassa, rintakehässä, niskassa ja kaulan alueella. Olen täysin samaa mieltä. Silloin kun pallea ei toimi oikein, keho ottaa käyttöön ns. apuhengityslihakset, jotka ovat paljon heikompia lihaksia ja väsyvät nopeasti. Tästä voi kehittyä jumitiloja, joista Torvinen artikkelissa mainitsee. Mutta ei pelkästään artikkelissa mainituille alueille, vaan koko keho voi jumiutua huonoin hengityksen vaikutuksesta. Totta on myös se, että tekniikaltaan hyvä hengitys liikuttaa 146 niveltä kehossa. Valtava määrä, josta monikaan ihminen ei ole mitenkään tietoinen. Moni ajattelee, että hengitys onnistuu ihan tuosta vaan. Eihän siihen tarvitse kiin...

Onko ryhdillä merkitystä?

Hyvä ryhti on tärkeä. Tästä on meille pienestä koululaisesta asti kerrottu, välillä tarkastettukin, mutta aikuisiällä melko harvoin hyvin tiedostettu. Tietoa on hyvän ryhdin tärkeydestä selän oikealle toiminnalle ja koko kehon toimivuudelle. Hyvällä ryhdillä työn kuormitus kehoon tapahtuu mahdollisimman tasapuolisesti. Samoin hyvä ryhtinen henkilö pystyy hyödyntämään lihaksiaan optimaalisesti kävellessä, istuessa, mutta varsinkin fyysisessä työssä.  ( https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPiBF7ydwpkiPtbxjjUEl9K_sPFYW_6Cb10spgaAmebmLss8nSCJ6c0V6F3wfgaOHgzGZt7ONnyP_9KP3MpYnWP1l6bDnabTdyxyDgZHhceX0jVRIGjgNdBpzcpyGagyq2RhkV0qmdccJa/s1600/posture.png ) Me kaikki emme ole välttämättä saaneet hyvää ryhtiä (lue: suoraa selkärankaa) syntyessämme. Kuitenkin meille on annettu tästä huolimatta mahdollisuus perinnöllisten ominaisuuksien puitteissa hyvään ryhtiin. Ja taaperoikäisenä meillä kaikilla yleensä se on. Mitä sitten tapahtuu? Ympäristötekijät ja olo...

MYÖS URHEILIJAT VOIVAT KÄRSIÄ EPÄTASAPAINOISESTA HENGITTÄMISESTÄ

Fyysinen harjoitus lisää aktiivisten lihasten aineenvaihduntaa. Toimiakseen lihakset tarvitsevat energian lisäksi happea, mikä vaatii hengityselimistöltä tehokkaampaa toimintaa. Lisähapen tarve kasvattaa puolestaan hiilidioksidin tuotantoa. Fyysisen rasituksen saavuttaessa keskiraskaan tai raskaan tason alkaa lihaksissa muodostua myös maitohappoa. Tällöin hengitys- ja verenkiertoelimistö lisää yhä edelleen hapenvälitystä kudoksille. Samanaikaisesti hiilidioksidin ja vetyionien poistuminen elimistöstä tehostuu. Hengityksen eteen tulee tehdä enemmän työtä. Nenä ei enää välttämättä riitä kuljettamaan tarpeeksi happea sisään ja hiilidioksidia ulos, joten toimintaa tehostamaan otetaan avuksi suu. Hengitystiheys myös kasvaa. Normaalilla aikuisella henkilöllä hengitetyn ilman määrä levossa on 5-6 litraa minuutissa. Maksimaalisen harjoituksen aikana tämä voi nousta jopa 150 - 200 litraan minuutissa. Samanaikaisesti verenkierto vilkastuu nelin- tai kuusinkertaiseksi lepoon verrattuna. (Levit...