Taannoin Helsingin Sanomissa oli haastateltu osteopaatti Markku Torvista ja kliinisen fysilogian emeritusprofessoria Anssi Sovijärveä aiheesta hengitys. Tämän artikkelin pääsanoma oli se, kuinka suurin osa ihmisitä omaa huonon hengitystekniikan. Artikkelissa mainittiin, kuinka huono hengitystapa voi oireilla kehossa lihasjumeina ja nivelhäiriöinä rintarangassa, rintakehässä, niskassa ja kaulan alueella. Olen täysin samaa mieltä. Silloin kun pallea ei toimi oikein, keho ottaa käyttöön ns. apuhengityslihakset, jotka ovat paljon heikompia lihaksia ja väsyvät nopeasti. Tästä voi kehittyä jumitiloja, joista Torvinen artikkelissa mainitsee. Mutta ei pelkästään artikkelissa mainituille alueille, vaan koko keho voi jumiutua huonoin hengityksen vaikutuksesta.
Totta on myös se, että tekniikaltaan hyvä hengitys liikuttaa 146 niveltä kehossa. Valtava määrä, josta monikaan ihminen ei ole mitenkään tietoinen. Moni ajattelee, että hengitys onnistuu ihan tuosta vaan. Eihän siihen tarvitse kiinnittää huomiota. Täysin autonominen toiminto! Niinhän se onkin. Kulkee kuin junan WC. Vaan kulkeeko junan WC aina juuri niin kuin toivotaan? Kokemuksesta tiedän, ettei taida aina toimia :-), ei myöskään hengitys.
Teen hengitystapa - mittauksia, joista näkee, miten henkilö hengittää. Mittaus pohjautuu sykevälivaihteluun ja autonomisen hermoston toiminnan peilaamiseen. Näiden tietojen pohjalta muodostuu ns. hengityskäyrä, josta nähdään, milloin henkilö hengittää sisään ja milloin ulos. Samoin nähdään kuinka syvää (hyvää) hengitys on, miten tasaista, onko hengityksessä katkoja jne.
Tässä kuva tasapainoisesta hengityksestä
Ja vertailun vuoksi kuva epätasapainoisesta häiriintyneestä hengityksestä
Ainahan hengitys ei voi olla täydellistä. Hengitys on herkkä laji, joka on altis ympäristön, mielen, ajatusten, päivittäisten suoritusten yms. aiheuttamalle häiriölle. Jos tiedostaa, että hengitys on heikentynyttä ja kehossa alkaa ilmetä jo oireita, on korkea aika tehdä asialle jotain. Heikentynyt hengitys mm. hidastaa palautumista, lisää stressiä kehossa entisestään, häiritsee unen laatua yöllä (uniapnea), heikentää keskittymistä, vähentää läsnäolemista päivittäisissä tilanteissa. Näistä kaikista voi päätellä, että väsymys lisääntyy ja energisyys vähenee. Oravanpyörä on valmis. Olen vahvasti samaa mieltä, kun Torvinen artikkelissaan, että suurin osa suomalaisista hengittää heikentyneesti. Ja saatanpa jopa väittää, että tästä johtuen mm. mielenterveyshäiriöiden ja burnoutien määrä kasvaa koko ajan. Yhteiskunnan paineet ja suorituskeskeinen elämä lisää entisestään tätä ilmiötä.
Onneksi hyvää hengitystä/hengitystekniikkaa voi harjoitella. Mittausten yhteydessä kokeillaan eri apukeinoilla, löytyisikö henkilöllö vielä itsellään kyky löytää tasapainoinen hengitys. Osalla kyky on jäljellä, osalla se on hieman hukassa. Mutta kyllä se sieltä löytyy, kun harjoitellaan ja harjoitellaan tai opitaan se uudelleen. Oman elämänlaadun ja hyvinvoinnin eteen kannattaa tehdä työtä. Tämä työ palkitsee henkilön todella. Siinä sivussa oppii myös paljon itsestä ja ympärillä olevasta elämästä ja niistä haasteista, jotka vaikuttavat hengitykseen. Kannattaa tutkailla asiaa ja kokeilla.
Terkuin
Tuija©©©
Artikkeli HS, Kallionpää K. Suurin osa ihmisistä hengittää väärin ja se voi olla monen lihasjumin syynä: viisi neuvoa oikeaan tekniikkaan. Luettavissa osoitteessa https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006025859.html
Kommentit
Lähetä kommentti