TR - Training & Recovery

Etsin yhtä hyvää kuvaa illan Hyvinvointia hengityksestä - kurssin diaesitykseen. Laitoin sen muutama vuosi sitten dia - sarjaan "Ope, elätkö aivosumussa?" Moni meistä varmaan tunnistaa tämän tilan. Aivot on ihan täynnä kaikkea. Siellä ei liiku mikään, tuntuu tunkkaiselta. Ei pysty ajattelemaan. Ei pysty kuuntelemaan kanssaihmisiä jne. Kuvassa on esitetty juuri näitä heikentyneen hengityksen tunnuspiirteitä. Kuva dia-sarjasta "Ope, elätkö aivosumussa?" Tuija Rantamaa. Siinä etsimässäni diassa näytetään ja kerrotaan, kuinka hyvällä hengityksellä päästään omassa ajattelutoiminnassa paljon pitemmälle, eikä juututa vain korvien korkeudelle. Korvien korkeus antaa vain tunnereaktioita, etkä pääse ollenkaan käsittelemään oikeaa asiaa,  ajattelemaan järkevästi.   Paremman hengityksen ansiosta ajattelutoiminta siirtyy ylös aivokuorelle asti ja henkilö pysyy itsekin siinä samalla rauhallisena ja tyynenä. Diakuva selventää asiaa hienosti. Kuva: HRV Sverige AB. Oma suomennos. On...

Aasiasta kuuluu jälleen kummia. Tai ei oikeastaan niin kauhean kummia. Näitä artikkeleita ja tutkimuksia hengityksestä näyttää tulevan nyt todella reippaaseen tahtiin. Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoista. Kaksi intialaista tiedemiestä ovat summanneet yhteen joulukuussa 2017 kirjallisuuskatsauksensa  hengitysharjoitusten, jooga ja pranayama - hengityksen vaikutuksesta lapsuusiän astmaan Indian Journal of Pediatrics - lehdessä. He hakivat jo kirjoitettua ja tutkittua tietoa hengitysharjoittelun, joogan ja pranayaman vaikutuksesta lapsuusajan astman hoidossa. He löysivät, että hengitysharjoittelua kuvattiin monilla eri termillä ja olivat  monenlaisia tapahtumia. Yhteistä näille eri tekniikoille kuitenkin oli, että ne muokkaavat hengitystapaa hyperventilaation vähentämiseksi. Kun hengitämme vähemmän ilmaa sisään, CO2 arvot normalisoituvat ja hengitysteiden sileä lihaksisto rentoutuu, mikä saa hengitysteiden avautumisen aikaan ja helpottaa hengittämistä. Toinen asia, mi...

Kaikkihan sen tietää, että tarvitsemme happea elääksemme. Ilmakehässä sitä on noin 21 %, eikö vain? Mutta voiko olla, että saamme sitä joskus liikaa kehoomme? Vai mitä mieleesi tulee sanasta hapenpuute? Yhdistätkö sen mieluummin fyysiseen aktiivisuuteen? Selvitelläämpä asiaa. Kaikki kehon prosessit ovat riippuvaisia hapesta. Etenkin soluissamme olevat mitokondriot , energialaitoksemme, tarvitsevat sitä.  Tavallinen solu sisältää usein monta sataa mitokondrioita tyydyttääkseen energiatarpeen. Niillä elimmillä,  joilla toiminta on hyvin moninaista ja jotka tarvitsevat todella paljon energiaa, voi soluissa olla mitokondrioita jopa useampi tuhat. Jotta kehomme ja elimemme toimisivat, tarvitsemme siis happea. Monelle urheilijalle ja liikuntaa harrastavalle hapenpuute on tuttu asia. Vauhti ja liike pakkaa pysähtymään silloin, kun hapenpuute kasvaaa liian suureksi. Maitohappoa kertyy ja olo muuttuu tuskaiseksi. Mutta hapenpuutteesta voi kärsiä ihan tavallinenkin ihminen, sillä v...

Venäläinen lääkäri ja professori Konstantin Buteyko vietti satoja tunteja lääkärinkoulutuksestaan tutkiakseen kuolinvuoteella olleiden ihmisten hengitystä. Hän huomioi, että mitä lähemmäksi kuolemaa potilaat tulivat, sen huonommaksi heidän hengityksensä kävi. Hengitys näytti toimivan heidän terveytensä peilinä. Mitä huonommin potilaat voivat, sitä nopeampi, pinnallisempi, työläämpi ja lamaantuneempi heidän hengityksensä oli.                                                                      https://en.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Buteyko Buteykolla itsellään ei ollut hyvä terveys. Kiitos kuitenkin tekemästään nerokkaasta ja yksinkertaisesta havainnosta v. 1952 hän paransi itsensä korkeasta verenpaineesta. Nuoresta 29 vuoden iästään huolimatta hänellä oli hirvittävän korkea verenpaine 220/130. Koh...