MIKSI ARJEN SÄÄNNÖLLISYYS ON RUOANSULATUKSEN PERUSTA?

Moni nykyihminen kamppailee jatkuvien, määrittelemättömien vatsaoireiden, aivosumun ja kehon kireystilojen kanssa. Ensimmäinen reaktio on usein ruoka-aineiden rajoittaminen, lisäravinteiden kokeilu tai oireiden hoitaminen yksittäisinä mekaanisina ongelmina.

Autonomisen neurofysiologian ja gastroenterologian tuoreimmat tutkimukset piirtävät kehostamme toisenlaista kuvaa. Kehomme tärkeimmät elimet – aivot, sydän ja ruoansulatuskanava – muodostavat tutkimusten mukaan saumattoman triadisen aivo-sydän-suolisto-kytkennään (Triadic Brain-Heart-Gut coupling). 

Kuva: tehty tekoälyllä

Kun tämä kytkentä toimii, mieli on tyyni ja vatsa toimii ilman oireita. Kun kytkentä häiriintyy, syy ei useinkaan löydy yksittäisestä lautasellisesta ruokaa, vaan säännöllisyyden ja elämäntapojen rytmin rikkoutumisesta.

Vatsalaukun seinämässä sijaitsee erikoistuneiden solujen (Cajalin interstitiaalisolut) muodostama verkosto, joka tuottaa hitaasti aaltoilevaa sähköistä perusrytmiä (gastric slow wave). Tämä rytmi sykkii lepotilassa noin kolme kertaa minuutissa (0,05 Hz) ja ohjaa ruoansulatuskanavan mekaanista liikettä, ravinteiden imeytymistä ja ruoansulatusnesteiden erittymistä. Tämä sähköinen aalto ei syki irrallaan muusta. Se lähettää vagushermon aistivia säikeitä pitkin jatkuvaa viestiä aivorungon säätelykeskukseen (Nucleus Tractus Solitarius, NTS). Sieltä signaali jatkaa tunne- ja kehotietoisuuskeskuksiin (kuten insulaan ja etuotsalohkoon), missä aivot tulkitsevat kehon sisäistä tilaa. Jos vatsalaukun sähköinen rytmi häiriintyy (gastrinen dysrytmia), aivot tulkitsevat sen sisäiseksi turvattomuudeksi tai stressiksi – vaikka mitään ulkoista uhkaa ei olisi.

Miten säännöllinen arki liittyy tähän hienovaraiseen sähköisfysiologiseen järjestelmään? Elämäntavat muodostavat kehyksen, joka joko ylläpitää tai purkaa tätä sisäistä rytmiä. Epäsäännöllinen napostelu, aterioiden väliin jättäminen ja jatkuva verensokerin heittely estävät vatsalaukun sähköisen perusrytmin asettumisen lepotilaan. Prosessoitu, erittäin rasva- tai sokeripitoinen ruoka muuttaa vatsaontelon kemiaa ja hidastaa vatsan tyhjenemistä, mikä sotkee vagushermon kautta kulkevan sähköisen signaalin.

Säännölliset ateria-ajat antavat puolestaan Cajalin soluille mahdollisuuden ylläpitää tasaista, säännöllistä 0,05 Hz:n pulssia. Vatsalaukun sähköinen toiminta ja vagushermon tonus noudattavat vahvaa vuorokausirytmiä. Myöhäiset ateriat, ruutujen sininen valo iltaisin ja krooninen univelka aiheuttavat hermostollisen "jet lagin", jolloin syvän unen aikainen palauttava vagaalinen aktiivisuus jää toteutumatta. Tämä näkyy aamulla turvotuksena, etomisen tunteena ja kehon kireytensä.

Ruoansulatuksen rauhoittuminen vaatii dynaamisen tasapainon parasympaattisen ja sympaattisen hermoston välillä. Pinnallinen hengitys, huono ryhti ja purentalihasten kireys muodostavat fyysisen ja hermostollisen jännitysketjun, joka lukitsee kehon sympaattiseen hälytystilaan. Istumatyö ja kasaan painunut rintaranka estävät palleaa laskeutumasta optimaalisesti sisäänhengityksessä. Tämä pakottaa kehon pinnalliseen, apuhengityslihaksia käyttävään rintahengitykseen. Kun pallea ei liiku, vatsalaukku menettää säännöllisen mekaanisen hieronnan, jota se tarvitsee 0,05 Hz:n sähköisen rytmin ylläpitämiseen.

Myös leukanivelen (TMJ) krooninen kireys, hampaiden narskuttelu ja takaraivopohjan jäykkyys vaikuttavat suoraan vagushermoon. Vagushermo kulkee kaulalla samassa faskiatupessa kaulavaltimon kanssa. Kaulan etu- ja sivuosan lihaskireydet sekä kallonpohjan ahtaus voivat fysiologisesti heikentää vagushermon tonusta, jolloin aivot ja suolisto menettävät rauhoittavan signaalin.

Kun hengitämme säännöllisesti ja syvään, erityisesti noin 6 kertaa minuutissa kulkevalla rytmillä, pallea laskeutuu vatsaonteloon ja niska pitenee itsestään. Fysiologisesti 0,1 Hz:n hengitysrytmi on täsmälleen vatsalaukun 0,05 Hz:n perusrytmin ensimmäinen kerrannainen, jolloin joka toinen hengitys ja sydämenlyönti lukittuvat täydellisesti vatsalaukun sähköiseen aaltoon.

Miten sisäistä rytmiä voisi sitten palauttaa? Jos vatsasi oireilee ja kehosi tuntuu olevan jatkuvassa hälytystilassa, pelkkä ruoka-aineiden karsiminen harvoin riittää. Sisäisen synkronian palauttaminen vaatii kokonaisvaltaista otetta, esim. seuraavilla toimilla:

1. Syö säännöllisin väliajoin ja vältä raskaiden aterioiden syömistä myöhään illalla, jotta vatsalaukun sähköinen tahdistin saa rauhoittua yön ajaksi.
2. Ota tavaksesi istua 3–5 minuuttia ennen syömistä ryhdikkäässä asennossa. Pidennä niskaa kevyesti (leuka aavistus sisään), vapauta leukanivel (anna hampaiden erota toisistaan) ja hengitä rauhallisesti tahtiin 5 sekuntia sisään ja 5 sekuntia ulos. Tämä laukaisee leukanivelen jännityksen ja valmistaa vagushermon kautta ruoansulatuskanavan ottamaan ravinnon vastaan.
3. Säännöllinen matalatehoinen liike (kuten kävely aterian jälkeen) yhdistettynä rintarangan, takaraivopohjan ja leukanivelen avaamiseen varmistaa, että pallealla on fyysistä tilaa liikkua ja toteuttaa mekaanista tehtäväänsä.

Ruoansulatusvaivat ja kehon jännitystilat ovat siis usein merkki aivot - sydän -  suolisto  - yhteyden häiriintymisestä epäsäännöllisen arjen, stressin ja huonon ryhdin vaikutuksesta. Palauttamalla arki säännölliseen rytmiin, huolehtimalla pallean liikkuvuudesta (vatsahengitys) ja oppimalla rauhoittamaan hermostomme tietoisella 0,1 Hz:n hengityksellä (syvähengitys) annamme kehollemme mahdollisuuden palata siihen luonnolliseen synkroniaan, johon se on rakennettu.

 

Terkuin  ♥

Tuija

 

LÄHTEET

Garrigós-Pedrón M, La Touche R, Navarro-Desentre P, Gracia-Naya M & Segura-Ortí E. Effects of a manual therapy and exercise program in patients with temporomandibular disorders and chronic neck pain: A randomized controlled trial. CRANIO®: The Journal of Craniomandibular & Sleep Practice, 2018; 36(4), 250–260. DOI: 10.1080/08869634.2017.1327170

Gerritsen R J, & Band G P. Breath of life: The respiratory vagal stimulation model of contemplative activity. Frontiers in Human Neuroscience, 2018; 12, 397. DOI: 10,3389/fnhum.2018.00397

Han J, Park S, Kim Y, Choi Y & Lyu, H. Effects of forward head posture on forced vital capacity and respiratory muscles activity. Journal of Physical Therapy Science, 2016; 8(1), 128–131. DOI: 10.1589/jpts.28.128

Mather M, & Thayer J F. How heart rate variability affects emotion regulation brain networks. Current Opinion in Behavioral Sciences,2021; 39, 48–56. DOI: 10.1016/j.cobeha.2021.01.002

Rebollo I, Devauchelle A D, Béranger B & Tallon-Baudry C. The stomach-brain axis: Stomach-brain synchrony modulates response speed and resting-state functional connectivity. The Journal of Neuroscience, 2018; 38(36), 7934–7943. DOI: 10.1523/JNEUROSCI.0791–18.2018

Sarkar S, Hobson A R, Furlong P L, Woolf C J, Thompson D G, & Aziz Q. Central neural mechanisms mediating human visceral hypersensitivity. American Journal of Physiology-Gastrointestinal and Liver Physiology, 2001; 281(5), G1196–G1202. DOI: 10.1152/ajpgi.2001.281.5.G1196