Vuonna 2014 syksyllä minulle tarjoutui vapaata aikaa. Olin aina ajatellut, että jonain päivänä kokeilen joogaa, vaikka itselläni oli hieman vino asenne lajia kohtaan. Niinpä ylimäärisen ajan täyttämiseksi kokeilin MediYogaa ja sille tielle jäin.
Olen vetänyt joogaa iltaopistoilla yli 10 vuotta. Viime vuosina oli alkanut tuntua siltä, että jotain uutta tarvitsisi jo saada. Ja niinhän uutta alkoikin ilmestyä silmiini. SIMY (Swedish Institute of Medical Yoga) avasi merkittäviä kursseja alkavaksi. Mikä on hienointa, osa kursseista oli merkitty etäkursseiksi. Kaukana pääpaikasta asuvalle nämä kurssit olivat kuin lottovoitto.
Siispä valitsin itselleni kaksi koulutusta. Toinen on MOSI-koulutus, jossa opiskellaan julkisen sairaanhoidon alueella tapahtuvan joogaterapian viitekehystä ja terapiassa käytettäviä standartoituja joogakäytänteitä. Toinen koulutus on Sertifioidun joogaterapeutin koulutus (taso 3), jossa käydään läpi elämäntapoja, joihin joogalla on tieteellisesti todettu olevan positiivisia vaikutuksia. Molemmat koulutukset ovat jo kohta puolivälissä ja Skånen murretta yrittäen ymmärtää tapaamiset ovat olleet mielenkiintoisia.
Se, mikä yhä edelleen pistää miettimään naapurimaiden välisiä kulttuurieroja ja asenteita on, että miesten osuus kursseille osallistujista on melkein puolet! Toinen ihmetyksen ja ihailun aihe on se, miten Ruotsissa ollaan kaiken uuden edessä suvaitsevaisempia, kokeilunhaluisempia ja monien ammattikuntien välinen yhteistyö sujuu jouhevammin. Varmaankin sen diskuteerauksen vuoksi 😊. Suomessa on opittavaa.
Elokuun loppuun mennessä pitäisi taas tittelien listalla olla lisää kirjoitettavaa, mutta nyt ei ne tittelit kiinnosta, vaan tämä kauan odotettu matka kohti joogan holistista terveyttä edistävää syvempää tietoisuutta.
Terkuin ♥
Tuija
Kommentit
Lähetä kommentti