Siirry pääsisältöön

KEHOSSA ESIINTYVÄ OIRE EI KERRO KOKO TARINAA

Oireen kokemus ja oireen biologinen tausta eivät aina ole sama asia. Ihminen ei aina tunne sitä, mikä varsinaisesti kuormittaa järjestelmää. Ihminen voi tuntea ahdistusta, uupumusta ja emotionaalisia reaktioita ja kokee ne hyvin todellisiksi. Kuitenkaan nämä eivät yksin kerro, mistä oikea kuormitus johtuu. Oire voi olla hermoston ylivireyttä, palautumisen puutetta, hengityksen epäedullista muuttumista, tulehduskuormaa, unihäiriöitä tai pitkäkestoista stressivastetta heijastava ilmiö.

Keho toimii kuitenkin verkostona. Koettujen oireiden taustamekanismeina voi olla suolisto, hengitys, lihaskalvot, immuunijärjestelmä, sisäelimet ja stressin säätelyjärjestelmä. Kaikki nämä vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ja kun nämä taustatekijät jäävät huomioitta, hoito kohdistuu vain oireisiin, eikä siihen dynamiikkaan, joka oireen ylläpitää.

Ensisijaisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, uupumukseen ja tunneperäisten reaktioiden muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti ja pohtia, mitä keho yrittää niillä kertoa. Ilmiöitä ei tulisi käsitellä pelkkinä psykologisina tuntemuksina, vaan kokonaisvaltaisen kuormituksen ilmentyminä, joissa hengitys, uni, lihasjännitys ja autonomisen hermoston säätely kietoutuvat yhteen. Näitä kuormituksen ilmentymien takan olevia taustatekijöitä ei yleensä tunneta samalla tavalla kuin kipua ja ahdistusta, mutta ne voivat ohjata oireiden syntyä ja ylläpitoa, esimerkiksi hengityksen ja HRV:n välinen yhteys. 

Kuva: muokattu tekoälyllä SomaticPlasticity:n / 78 -Reset LinkedIn - kuvasta.



Juuri tässä kohtaa voidaan jooga nostaa merkittäväksi hyödylliseksi työkaluksi. Jooga yhdistää liikkeen, hengityksen ja tarkkaavaisuuden tavalla, joka voi lisätä kehotietoisuutta ja auttaa tunnistamaan stressin, jännityksen ja autonomisen hermoston kuormituksen varhaisempia merkkejä. Joogan hyöty ei siis rajoitu pelkästään siihen, että se “rentouttaa”. Se voi auttaa tekemään piilossa olevasta näkyvämpää: hengitys muuttuu havaittavammaksi, keholliset ylikuormituksen signaalit tunnistetaan herkemmin ja hermoston palautumista tukeva säätely vahvistuu. Tämä on erityisen oleellista silloin, kun oireiden taustalla on pitkäkestoinen stressi tai autonomisen hermoston epätasapaino. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että jooga voi pienentää ahdistusoireita etenkin henkilöillä, joilla on kohonnut ahdistuneisuus ilman välttämättä varsinaista psykiatrista diagnoosia. Lisäksi jooga on yhdistetty stressioireiden, masennusoireiden ja univaikeuksien lievittymiseen useissa katsauksissa, vaikka näyttö vaihtelee populaation ja menetelmän mukaan.

Moni väsymyksen, univaikeuksien ja negatiivisen arkisen vireen yms. partaalla oleva haluaa lähteä raivaamaan itselleen parempaa hyvinvointia kiristämällä elämäntahtiaan, tekemällä kaiken tehokkaammin, jopa etsimällä sellaisen joogaryhmän, jossa keholta ja mieleltä vaaditaan omaan kuormitustilaan nähden liian paljon. Ei uskalleta kuunnella kehoa, vaan lisätään systeemiin kierroksia lisää. Liian ”hitaat” joogat koetaan epämiellyttäväksi, koska ei uskalleta lähteä kehon ja mielen mittaiselle matkalle kohti todellista, parempaa hyvinvointia. Se, että uskallat antautua kuuntelemaan kehoa, sen salaisia viestejä, olemaan täysin ”tässä ja nyt” 5 – 10 minuuttia päivittäin, auttaa sinua parempaan päivittäiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Me ihmiset emme ole koneita, ja meidän tehtävänämme on huolehtia itsestämme ja terveydestämme. Kukaan muu ei sitä tee sinun puolestasi. Nykyinen elämänmeno on humanistin silmillä todella epäinhimillistä.

Tervetuloa löysäämään kierroksia koneestasi, ennen kuin on liian myöhäistä.

 

Terkuin ♥

 

Tuija

 


LÄHTEET:

Cramer H, Lauche R, Anheyer D et al. Yoga for anxiety: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Depress Anxiety. 2018;35(9):830–843. doi: 10.1002/da.22762.

Giridharan S, Ansari J, Pannerselvam H. The impact of yoga on heart rate variability: A systematic review of randomized controlled trials. International research journal of ayurveda and yoga. 2024; 7(12), 30–41. DOI: https://doi.org/10.48165/IRJAY.2024.71205

Mu X, Xu K, Wang X et al. The effects of yoga exercise on stress relief capacity and emotional changes: a systematic review and meta-analysis. Front Psychol. 2026; 17:1707131. doi: 10.3389/fpsyg.2026.1707131

 

















 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...
Lähetä kommentti
Lue lisää

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...
Lähetä kommentti
Lue lisää