Ai mikä?…Hengitys, joka tuo hyvinvointia ja terveyttä!
Hengityksen
tärkein liikkuva lihas on pallea, joka erottaa rintaontelon ja vatsaontelon
toisistaan. Tämän tärkein tehtävä on avustaa keuhkorakkuloissa tapahtuvaa
ilmanvaihtoa. Se on laskuvarjonomainen lihaskalvo, jonka liikkeet voi tarkasti itseään
kuunnellessa tuntea varsinkin sisäänhengityksen loppuosassa.
Tämän lisäksi
pallealla on tärkeä tehtävä toimia koko kehon toimintoja ylläpitävänä verkkona.
(Viite 1) Se ulottuu lantionpohjasta aina suuontelon alaosaan asti siihen
yhteydessä olevien pienempien lihasten ja kalvojen ja jänteiden avulla. (Viite
1) Näkymätön lihaskalvo omaa siis melko kattavan roolin. Ilmanvaihdon
avustamisen lisäksi pallea osallistuu muihinkin prosesseihin, kuten esim.
oksentamiseen, nielemiseen ja jopa virtsaamiseen ja ulostamiseen. Sille on
luotu myös tehtävä huolehtia kehon asennon ja ryhdin ylläpitämisessäkin. (Viite
2) Omalla optimaalisella toiminnallaan supistuessaan se hieroo sisäelimiä ja
aktivoi puristuksellaan niitä toimimaan paremmin. Seuraavassa videossa voit nähdä pallean
liikkeen ylös ja alas sekä sivuille.
(Video: Medveten andning. Kursmaterial)
Pallean
toimintahäiriö ilmenee usein hengenahdistuksena, unihäiriöinä, hypersomniana eli
liikaunisuutena ja näiden seurauksena inaktiivisuutena. (viite 3) Kun
hengitys ei kulje, ei liikkuminenkaan tunnu mukavalta, väsymys iskee entistäkin
helpommin. Palleaa hermottaa palleahermo (nervus phrenicus), joka saa alkunsa kaulalta (C3-C5).
Hermo kulkee suhteellisen pitkän matkan niskan ja rintakehän alueen läpi kohti itse
palleaa. Se toimii ensisijaisesti pallean liikehermona, mutta myös esim.
keuhkopussin, vatsakalvon, sappirakon tuntohermona. (Suomen refluksi) Palleahermo
saattaa myös vaurioitua (halvaantua) toispuoleisesti esim. leikkausten
yhteydessä, jolloin pallean toinen puoli jää kohoasentoon pienentäen keuhkojen
tilavuutta ja pienentäen hengityskapasiteettia. Myös erilaiset traumat,
kasvaimet ja infektiot vaurioittavat hermoa. (Viite 6) Puristuksessa oleva
hermo ei toimi, eikä toimi silloin sen kohde-elinkään.
On arvioitu,
että jopa 80% ihmisistä ei osaa hengittää nykyään kunnolla. Uskomaton määrä!
Syyksi on arveltu nykyistä inaktiivista elämämenoamme. Netissä olevan
omasairaalan (Terveyskylä) sivuilta löytyy paljon hengitykseen liittyviä
ohjeita. Siellä lueteltiin hengityksen epätasapainoon liittyviksi tekijöiksi
esim. asentovirheet: yliojentunut tai kasaan painunut ryhti; jatkuva vatsan
jännittäminen; kehoa puristava ja liikettä estävä vaatetus ja kehon
joustavuuden alentuminen ja sen vaikutus liikkeeseen. Hienoa, että on julkaistu
asentovirheet yhdeksi heikentyneen hengityksen ongelmakiveksi!
Liika istuminen tai
huonossa asennossa istuminen aiheuttaa yleensä huonoa ryhtiä, jopa ryhdin lysähtämistä.
Kokeilepas huviksesi seuraavaa. Laske hartiat alas ja eteen, samoin annat rintakehän
painua kasaan ja anna sen painaa palleaa yhä pienenpään tilaan. Ja tässä asennossa,
kokeile hengittää syviä hengityksiä. Mahdotonta! Jos jatkaisit näin päivästä
toiseen, kehittyisi vähitellen keuhkojen yläosalla tapahtuva hengitys,
pintahengitys. Kunnollinen keuhkotuuletus (pallean käyttö) puuttuisi ja lihakset
eivät saisi happea ja väsymys iskisi. Ja
jos päivisin hengittää huonosti, yöllinen hengittäminenkin on myös heikkoa. Yö
seuraa päivää. Kuorsausta alkaa esiintyä ja yöllinen hengitys voi eskaloitua uniapnean
suuntaan. Liikalihavuus kasvaa kasvamistaan istumisen ja inaktiivisuuden myötä,
mutta myös siksi, että pallean heikko liike ei annakaan sisäelimille
aktivaatiota, mikä puolestaan saa aikaan aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Voisiko tällä selittää osittain myös liikalihavuutta? Kuka vielä tietää! Mutta kaikkien näiden soppana on valmis negatiivinen oravanpyörä.
Palleaa ja sen
toimintaa ei voida nähdä silmämääräisesti kuvinkaan hyvin. Sen toimintahäiriöitä
tutkitaan ultralla ja eri kuvantamisilla. MR-kuvantamisella tutkitaan pallean vahvuutta
(paksuutta). Ultraäänellä tutkiminen on osoittautunut varsin nopeaksi ja
hyväksi menetelmäksi nähdä pallean toiminta. Näillä tutkimusmenetelmillä
päästään nopeasti myös kuntouttamaan pallean toimintahäiriöstä kärsivää potilasta.
(Viitteet 4 ja 5) Pallean toimintaa voidaan palauttaa venytysharjoittelulla tai
irrottaa jumiutunutta palleaa manuaalisesti hieromalla ja palpoimalla rintakehän
reunoja. Tähän tarvitaan koulutuksen saanutta henkilöä. Ihan paikalleen
pysähtynyttä palleaa voidaan aktivoida asettamalla tahdistin aktivoimaan
palleahermoa. (Viite 6.)
Pallea on kuin
mikä tahansa lihas, vaikka se muistuttaakin muodoltaan enemmän kalvoa, joka jakaa
ylävartalon ylempään ja alempaan osaan. Lihaksia voidaan harjoittaa ja saada
toimimaan tehokkaammin. Samoin on pallean kohdalla. Sitä voidaan harjoittaa ja
sen toimintaa saada tehokkaammaksi. Joogahengityksellä, sekä syvähengityksellä
että tulihengityksellä, tehdään juuri tätä. Yritämme saada pallean liikettä
mahdollisimman optimaaliseksi. Ensin palautamme sen toimintakyvyn ja sen
jälkeen yritämme saada hyvän toimintakyvyn automatisoitua jokaisen joogalaisen
käyttöön heidän jokaisessa hengenvedossa.
On olemassa sanonta:”
If you don’t use, you lose it”. Samalla ajatuksella voisi sanoa: ”Ellet
käytä palleaa, menetät sen”. Ja vielä kun syvennetään ajatusta siihen, mikä on
pallean ensisijainen tehtävä: ”Ellet hengitä kunnolla, menetät itsesi”.
Terveisin
Tuija💞
Viite 1. Bordoni B1, Zanier E. Anatomic connections of the diaphragm:
influence of respiration on the body system. J Multidiscip Healthc. 2013
Jul 25;6:281-91. doi: 10.2147/JMDH.S45443. Print 2013. Löytyy osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23940419
Viite 2. Bordoni B, Marelli F, Morabito B, Sacconi B. Manual
evaluation of the diaphragm muscle. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis. 2016 Aug 18;11:1949-56. doi:
10.2147/COPD.S111634. eCollection 2016. Löytyy osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27574419
Viite 3. Ricoy J, Rodríguez-Núñez N, Álvarez-Dobaño JM, Toubes ME, Riveiro V, Valdés L. Diaphragmatic dysfunction. Löytyy osoitteesta
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30509855
Viite 4. Zambon M, Greco M, Bocchino S, Cabrini L, Beccaria PF, Zangrillo A. Assessment of diaphragmatic dysfunction in
the critically ill patient with ultrasound: a systematic review. Intensive Care Med. 2017 Jan;43(1):29-38. doi:
10.1007/s00134-016-4524-z. Epub 2016 Sep 12. Abstrakti luettavissa osoitteessa https://link.springer.com/article/10.1007/s00134-016-4524-z
Viite 5. Nason LK, Walker CM, McNeeley MF, Burivong W, Fligner CL, Godwin JD. Imaging of the diaphragm: anatomy and
function. Radiographics. 2012 Mar-Apr;32(2):E51-70. doi:
10.1148/rg.322115127. Löytyy osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22411950.
Viite 6. Nair A, Alaparthi GK, Krishnan S, Rai S, Anand R, Acharya V, Acharya P. Pulm Med. 2019. Comparison
of Diaphragmatic Stretch Technique and
Manual Diaphragm Release Technique
on Diaphragmatic Excursion in Chronic Obstructive Pulmonary Disease:
A Randomized Crossover Trial.Jan
3;2019:6364376. doi: 10.1155/2019/6364376. eCollection 2019. Löytyy osoitteesta https://www.hindawi.com/journals/pm/2019/6364376/
Suomen refluksi. Pallea – törkein hengityslihas. Luettavissa
osoitteessa https://www.refluksi.fi/229
Terveyskylä. Keuhkotalo. Luettavissa osoitteessa https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/hengitykseen-liittyv%C3%A4t-ongelmat
Kommentit
Lähetä kommentti