Siirry pääsisältöön

Hengitys on aivojesi kaukosäädin

Olemme varmaan kaikki kuulleet tämän yksinkertaisen sanonnan ongelmien aikana: “Hengitä syvään sisään.”  Nyt on tieteellisesti todistettu, että tämä pitää paikkaansa, mutta että sanonta tulisi kuulua nykyään näin:” Hengitä syvään sisään ja tulet olemaan emotionaalisesti tietoisempi, mutta vain, jos hengität sisään nimenomaan sierainten kautta, et suun.”


Keskellä kipuhetkeä ja vaikeuksia tämä saattaa kuitenkin tuntua vaikealta muistaa ja se, että kontrolloimalla hengitysrytmiä voisimme saada rauhoittavan vaikutuksen aikaan. Hengitysrytmin säätelyn merkitys on kuitenkin tiedetty kautta aikojen. Esimerkiksi sotilaat ja kylmissä olosuhteissa toimivat käyttävät hidasta syvää hengitystä rauhoittamaan hermostoa, keventämään sydämen toimintaa ja aktivoimaan parasympaattisen hermoston toimintaa (rauhoittava vaikutus). Viime aikojen tutkimukset ovat nyt siis osoittaneet vielä suoran yhteyden nenähengityksen ja kognitiivisten toimintojen välillä!


 

Miten nenähengitys vaikuttaa sitten aivoihin? Northwestern Medicine tutkijat olivat kiinnostuneita tietämään, miten hengitys vaikuttaa aivoihin, muistiin ja tunteiden käsittelyyn. Tehtyään useita kokeita he huomasivat, että nenähengitys on keskeisessä roolissa aivojen sähköisen signaalin koordinoinnissa aivojen aivokuoren hajuaistin alueella. Tämä alue saa suoraa tietoa nenästä. Tieto koordinoidaan tunteita käsittelevään amygdalaan ja hippokampukseen. Aikaisemmin on jo tiedetty, että hajuaisti on yhteydessä limbiseen järjestelmään, jolloin eri hajutuntemukset voivat saada aikaan hyvin voimakkaita emotionaalisia reaktioita ja muistoja.




(Kuvan linkki http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/
5luonnontieteet/biologia/ihmisenbiologia/keskushermosto)

Tutkijat tutkivat 7 epilepsiaa sairastavan sähköisiä aivosignaaleja ja totesivat, että rytmikkään, rauhallisen hengityksen vaikutukset ulottuivat aina aivojen hajuaistin alueelle. Tuloksensa he esittelivät näin: Nenähengitys toimii ikään kuin kapellimestarina. Nenähengityksen suoma hidas hengitys vaikuttaa hajuaistin alueella aivokuoressa ja rytmi puolestaan tunteisiin ja muistiin limbisessä järjestelmässä.


Lisäksi tehtiin erillinen koe 60 terveen koehenkilön parissa ja testattiin nenähengityksen vaikutuksia tunne-elämään. Koehenkilöille esiteltiin kuvia, pelokkaita ja yllättyneitä kasvoja. Nähtyään nämä, he joutuivat nopeasti ilmaisemaan omia tunneilmaisuja nähdyistä kuvista. Kävi ilmi, että he pystyivät nimeämään pelokkaita kasvoja paljon nopeammin juuri nenän kautta tapahtuneen sisäänhengityksen aikana. Samaa ei tapahtunut uloshengityksen aikana. Sama 60 koehenkilön muistia testattiin kuvilla, joita he saivat katsella ja myöhemmin hakea ne kuvat, jotka tulivat mieleen. Havaittiin, että koehenkilöt muistivat ja hakivat kuvat, jotka olivat havaittu ja koodattu muistiin nenän kautta tapahtuneen sisäänhengityksen aikana.


Tutkijoiden mukaan nämä havainnot tuovat esiin aivoissamme järjestelmän, jossa meidän sisäänhengityksemme on kuin kaukosäädin: Hengittämällä nenän kautta hengitys vaikuttaa suoraan sähköisenä signaalina hajuaistin alueelle, josta sähköinen signaali ohjautuu epäsuorasti muisti- ja tunnealueelle. Näin voimme valvoa ja optimoida aivotoimintaa, tunnelämää ja muistia. Entä uloshengitys sitten? Hidas, tasainen uloshengitys rauhoittaa hermoston toimintaa, hidastaa sykettä, vähentää ahdistusta ja stressiä. Joten syvähengittäminen nenän kautta optimoi hengityksen lisäksi myös aivomme ja mielemme.



Antakaamme siis arvoa nenähengitykselle. Vaikka emme itse nenää näekään

kuin peilistä, se on arvokas elin, jota emme saa unohtaa päivittäisessä 

elämässämme.



Terkuin


Tuija ©©

Teksti pohjautuu artikkeliin "Your Breath is Your Brain´s Remote Control", Crystal Goh, 16.2.2017, Mindful -lehti

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

KUN KEHO MUISTAA, MITÄ MIELI EI SANALLISTA

Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...