Hengitys on aivojesi kaukosäädin

Olemme varmaan kaikki kuulleet tämän yksinkertaisen sanonnan ongelmien aikana: “Hengitä syvään sisään.”  Nyt on tieteellisesti todistettu, että tämä pitää paikkaansa, mutta että sanonta tulisi kuulua nykyään näin:” Hengitä syvään sisään ja tulet olemaan emotionaalisesti tietoisempi, mutta vain, jos hengität sisään nimenomaan sierainten kautta, et suun.”

Keskellä kipuhetkeä ja vaikeuksia tämä saattaa kuitenkin tuntua vaikealta muistaa ja se, että kontrolloimalla hengitysrytmiä voisimme saada rauhoittavan vaikutuksen aikaan. Hengitysrytmin säätelyn merkitys on kuitenkin tiedetty kautta aikojen. Esimerkiksi sotilaat ja kylmissä olosuhteissa toimivat käyttävät hidasta syvää hengitystä rauhoittamaan hermostoa, keventämään sydämen toimintaa ja aktivoimaan parasympaattisen hermoston toimintaa (rauhoittava vaikutus). Viime aikojen tutkimukset ovat nyt siis osoittaneet vielä suoran yhteyden nenähengityksen ja kognitiivisten toimintojen välillä!

 

Miten nenähengitys vaikuttaa sitten aivoihin? Northwestern Medicine tutkijat olivat kiinnostuneita tietämään, miten hengitys vaikuttaa aivoihin, muistiin ja tunteiden käsittelyyn. Tehtyään useita kokeita he huomasivat, että nenähengitys on keskeisessä roolissa aivojen sähköisen signaalin koordinoinnissa aivojen aivokuoren hajuaistin alueella. Tämä alue saa suoraa tietoa nenästä. Tieto koordinoidaan tunteita käsittelevään amygdalaan ja hippokampukseen. Aikaisemmin on jo tiedetty, että hajuaisti on yhteydessä limbiseen järjestelmään, jolloin eri hajutuntemukset voivat saada aikaan hyvin voimakkaita emotionaalisia reaktioita ja muistoja.

(Kuvan linkki http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/

5luonnontieteet/biologia/ihmisenbiologia/keskushermosto)

Tutkijat tutkivat 7 epilepsiaa sairastavan sähköisiä aivosignaaleja ja totesivat, että rytmikkään, rauhallisen hengityksen vaikutukset ulottuivat aina aivojen hajuaistin alueelle. Tuloksensa he esittelivät näin: Nenähengitys toimii ikään kuin kapellimestarina. Nenähengityksen suoma hidas hengitys vaikuttaa hajuaistin alueella aivokuoressa ja rytmi puolestaan tunteisiin ja muistiin limbisessä järjestelmässä.

Lisäksi tehtiin erillinen koe 60 terveen koehenkilön parissa ja testattiin nenähengityksen vaikutuksia tunne-elämään. Koehenkilöille esiteltiin kuvia, pelokkaita ja yllättyneitä kasvoja. Nähtyään nämä, he joutuivat nopeasti ilmaisemaan omia tunneilmaisuja nähdyistä kuvista. Kävi ilmi, että he pystyivät nimeämään pelokkaita kasvoja paljon nopeammin juuri nenän kautta tapahtuneen sisäänhengityksen aikana. Samaa ei tapahtunut uloshengityksen aikana. Sama 60 koehenkilön muistia testattiin kuvilla, joita he saivat katsella ja myöhemmin hakea ne kuvat, jotka tulivat mieleen. Havaittiin, että koehenkilöt muistivat ja hakivat kuvat, jotka olivat havaittu ja koodattu muistiin nenän kautta tapahtuneen sisäänhengityksen aikana.

Tutkijoiden mukaan nämä havainnot tuovat esiin aivoissamme järjestelmän, jossa meidän sisäänhengityksemme on kuin kaukosäädin: Hengittämällä nenän kautta hengitys vaikuttaa suoraan sähköisenä signaalina hajuaistin alueelle, josta sähköinen signaali ohjautuu epäsuorasti muisti- ja tunnealueelle. Näin voimme valvoa ja optimoida aivotoimintaa, tunnelämää ja muistia. Entä uloshengitys sitten? Hidas, tasainen uloshengitys rauhoittaa hermoston toimintaa, hidastaa sykettä, vähentää ahdistusta ja stressiä. Joten syvähengittäminen nenän kautta optimoi hengityksen lisäksi myös aivomme ja mielemme.

Antakaamme siis arvoa nenähengitykselle. Vaikka emme itse nenää näekään

kuin peilistä, se on arvokas elin, jota emme saa unohtaa päivittäisessä 

elämässämme.

Terkuin

Tuija ©©

Teksti pohjautuu artikkeliin "Your Breath is Your Brain´s Remote Control", Crystal Goh, 16.2.2017, Mindful -lehti