Siirry pääsisältöön

Keitätkö kehosi kosteutta ilman kantta?

Heräätkö usein aamulla suu kuivana? Entä päivällä? Tunnetko suusi kuivuvan päivän mittaan? Onko huulesi monesti kuivat, ei vain talvella vaan myös muina vuodenaikoina? Oletko miettinyt, mistä tämä johtuu?

Istupa pieni hetki tuolillasi. Laita toinen käsi rinnalle solisluun alapuolelle ja toinen käsi vatsalle navan kohdalle. Hengitä normaalisti ja tunnustele, miten hengität. Liikkuuko ylempi käsi vai alempi? Vai eikö kumpikaan? Hengitätkö nenän vai suun kautta?

Jos ylempi kätesi liikkuu, on hengityksesi nähtävästi rintakehän yläosalla tapahtuvaa hengitystä. Jos alempi kätesi liikkuu, myös vatsasi osallistuu hengittämiseen. Jos molemmat kätesi liikkuvat, on hengityksesi kunnossa. Jos taas kumpikaan käsi ei juurikaan liiku, voisi hengittämisessä olla kovastikin parantamisen varaa. 

Se, että hengittäessäsi vain rintakehän yläosa liikkuu, kielii siitä, että hengität suun kautta. Kun saat vatsasi hengitettäessä liikkeelle, käytät nenää. Se, että käytät nenää, saat alimmat keihkorakkulat keuhkoissa mukaan hengitykseen. Suurin kaasujenvaihto keuhkoissa tapahtuu juuri alimmissa rakkuloissa. Tällä tavalla mahdollistuu kehon optimaalinen hapettuminen. Kehon solut ja lihakset saavat tarpeeksi ja juuri sopivan määrän happea ja pystyvät toimimaan optimaalisissa olosuhteissa. Tämä taas näkyy kehon parempana hyvinvointina ja tuntuu päivittäisenä pirteytenä. Kroppa ja nuppi toimii :-).

Nenä toimii edellisen lisäksi myös oivana suodattimena erilaisille pölyille, siitepölyille ja muillekin ilmassa leijuville partikkeleille, Lisäksi se tainnuttaa bakteereja nenäonteloissa syntyvien kaasujen, typpimonoksidin ja myös hiilidioksidin avulla.  Ja se viimeinen hvyä syy käyttää nenää hengitykseen on, että nenän kautta kehon kosteus ei haihdu harakoille niin nopeati kuin suun kautta hengitettäessä. Vertaukuvana voidaan käyttää levyllä kiehuvaa vesikattilaa. Kansi päällä kannen raoista pääsee kuumaa höyryä ulos. Mietipäs, miten käy, kun aukaiset kannen. ;-)  Sama tapahtuu aina kun aukaiset suun. 





                       (https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTQB9aafQEp2PtKX5ffgqDmwQlDaNQs3YGL4uRvlajwyC1q7yW9)


Nyt tiedät, mitä voit tehdä, jos tunnet suusi kuivaksi aamulla tai päivällä tai kun huulesi rohtuvat liian helposti. Se näkymätön nenä esiin :-).

Onnea nenähengityksen tielle!


Terkuin



Tuija ©©


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

KUN KEHO MUISTAA, MITÄ MIELI EI SANALLISTA

Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...