Korventaako
rintaa? Pitääkö tilannetta helpottaa närästystableteilla? Tämä vaiva on varmaan
monelle tuttu, silloin tällöin tai jopa päivittäinen. Sitä voidaan hoitaa myös hengitysharjoituksilla
ja kotikonstein, mutta se vaatii hieman ajattelua, vaivaa ja säännöllisyyttä
omissa valinnoissa ja teoissa.
Uusimpien, toki
vielä rajallisten, tutkimusten, mukaan närästys, pitkittyneenä ja voimakkaana vaivana
puhutaan refluksista (GERD), voi olla heikon hengityksen, pallean heikon
toiminnan ja kehon nestetasapainon häiriön aikaansaama tulos. Muitakin syitä,
esim. rakenteelliset, toki on. Varmana tietona pidetään jo, että näiden
yhteisvaikutusta ilmenee eniten hengityselinten sairauksissa, kuten
keuhkoahtaumataudissa (COPD) tai interstitaalisissa keuhkosairauksissa (ILD=
ryhmä keuhkosairauksia, jotka aiheuttavat tulehdusta ja fibroosia keuhkoissa).
Näissä pallean toimintahäiriö heikentää ruokatorven alimman sulkijalihaksen
(LES) toimintaa. Heikko pallea on yhteydessä keuhkojen täyttökapasiteetin heikkenemisen
kanssa.
Hengitysvajaukseen
voi epäsuorasti vaikuttaa myös heikko nestetasapaino. Pallean heikko toiminta voi häiritä
nestetasapainoa vaikuttamalla laskimoverenkiertoon ja lisätä keuhkoödeeman (tila,
jossa nestettä kertyy keuhkoihin, vaikeuttaen hengitystä merkittävästi ja
johtaen hengenahdistukseen, yskään (joskus veriseen), hikoiluun ja rintakipuun)
riskiä. Heikko hengitys ja nestehukka pahentavat elektrolyyttihäiriöitä sekä
ruoansulatuskanavan toimintaa, mikä voi entisestään pahentaa närästystä ja refluksioireita.
Krooninen nestevajaus on yhteydessä yleiseen lihasheikkouteen, tässä yhteydessä
erityisesti palleaan toiminnan heikentymiseen.
Tutkimukset
osoittavat, että hengitysharjoitukset parantavat edellä esitettyjen tekijöiden
tasapainoa vähentäen sekä närästystä että hengityspuutosoireita. Nämä havainnot
tukevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa, kuten juuri hengitysharjoituksia
kuntoutuksessa. Harjoitukset
voivat vähentää närästyksen ilmenemistä jopa 80–90 %:lla aterian jälkeen
vahvistamalla ruokatorven alimman sulkijalihaksen painetta ja vahvistamalla
palleaa.
Joogan
parantavasta vaikutuksesta närästysoireisiin on saatavilla tutkittua tietoa erityisesti
palleahengityksen ja pranayaman osalta. Randomoiduissa kontrolloiduissa
kokeissa jooga on parantanut närästysoireita ja elämänlaatua verrattuna
pelkkään lääkitykseen. Lääkitystä pidetään kuitenkin ensisijaisena hoitomuotona,
jota joogiset hengitysharjoitukset avustavat. Jos nyt jo harrastat joogaa ja hallitset
palleahengityksen, tulee muistaa, että kaikki muutokset lääkityksessä kannattaa
kuitenkin aina tehdä hoitavan lääkärin ohjauksessa.
Joogan avulla
saadut vaikutukset perustuvat pallealihaksen vahvistumiseen ja autonomisen
hermoston tasapainottumiseen. Keskeisiä tutkittuja hengitysharjoituksia
joogassa ovat Kapalbhati ja Agnisar Kriya, jotka kasvattavat juuri pallean
voimaa ja vähentävät ruokatorven alimman sulkijalihaksen relaksaatioita. Palleahengityksen
12 viikon harjoittelu päivittäin laski oireiden voimakkuutta ja tiheyttä
merkittävästi sekä paransi refluksioireista kärsivien henkilöiden elämänlaatua.
Shatkriya -metodi vähentää puolestaan vatsan turvotusta ja vatsan täyteläisyyden
tunnetta.
Vasta-aiheitakin
joogisessa hengitysharjoittelussa silti on, joten on suotavaa, että teet palleahengitysharjoitteita
koulutetun joogaopettajan ohjauksella. Esim. Kapalbhati ei ole täysin
turvallinen kaikille närästyksestä kärsiville ihmisille, sillä sen voimakas
vatsalihasten supistus voi pahentaa oireita erityisesti, jos henkilöllä on
palleatyrä. Monet joogaohjeistukset ja ammattiopettajat varoittavatkin sen
käytöstä vatsakivuissa, korkeassa verenpaineessa tai sydänsairauksissa.
Närästyksen ja
refluksin oireita voi usein lievittää jo tarkistamalla omia elintapojaan ja
pohtimalla painonhallintaa, ruokailutottumusten muutoksia terveellisempään
ravintoon, tupakoinnin ja muiden tupakkatuotteiden lopettamista ja nukkuma-asennon
säätämistä. Mutta nämä ovatkin jo toisen kirjoituksen aihe.
Jälleen voi
sanoa, että joogasta on moneksi. Ei kaikista, vaan hengityksen merkitystä
korostavista. Tervetuloa mukaan oman paremman terveyden mahdollistamiseksi.
Terkuin ♥
Tuija
LÄHTEET:
Bordoni B, Kotha R, Escher AR. Symptoms Arising From the
Diaphragm Muscle: Function and Dysfunction. Cureus 2024;16(1). doi:
10.7759/cureus.53143
Halland M, Bharucha AE, Crowell MD, Ravi K, Katzka DA. Effects
of Diaphragmatic Breathing on the Pathophysiology and Treatment of Upright
Gastroesophageal Reflux: A Randomized Controlled Trial. Am J Gastroenterol 2021;116(1):86–94.
doi: 10.14309/ajg.0000000000000913.
Kaswala D, Shah S, Mishra A, Patel H, Patel N, Sangwan P,
Chodos A, Brelvi Z. Can yoga be used to treat gastroesophageal reflux disease? Int
J Yoga 2013; 6(2). doi: 10.4103/0973-6131.113416.
Ness-Jensen E, Hveem K, El-Serag H, Lagergren J. Lifestyle
intervention in gastroesophageal reflux disease. Clin Gastroenterol Hepatol 2015;14(2):175–182.e3.
doi: 10.1016/j.cgh.2015.04.176
Qiu K, Wang J, Chen B, Wang H, Ma C. The effect of
breathing exercises on patients with GERD: a meta-analysis. Ann Palliat Med
2020;9(2). doi: 10.21037/apm.2020.02.35.
Yuan LZ, Ping Yi 3,4, Wang GS, Tan SY, Huang GM, Qi LZ, Jia
Y, Wang F. Lifestyle intervention for gastroesophageal reflux disease: a
national multicenter survey of lifestyle factor effects on gastroesophageal
reflux disease in China. Therap Adv Gastroenterol 2019; 12:1756284819877788.
doi: 10.1177/1756284819877788.
Kommentit
Lähetä kommentti