Viime kuukausien aikana olen törmännyt useamman kerran Luos Foundation - järjestelmään.
Henkilön, joka esittelee tätä järjestelmää, tekstit täräyttävät välillä
maalaisjärkeeni täydellä voimalla. Niinpä olen lähtenyt hieman tutkimaan, mikä
tämä teoria oikein on. Mikä tekee siitä niin mielenkiintoisen minulle?
Luos-järjestelmän 78 porttia muodostavat täydellisen "ihmisen
biologisen arkkitehtuurillisen kartan”. Tämä kartta (järjestelmä) kattaa koko
ihmisyyden: elimet, hermoston, verenkierron ja jopa tietoisuuden tasot. Fyysisesti
portit sijaitsevat usein kohdissa, joissa fascia eli sidekudos on erityisen
paksua tai joissa useat lihasryhmät kohtaavat. Luku 78 tulee järjestelmän
tavasta jakaa ihmiskeho ja sen toiminnot mikroskooppisen tarkkoihin osiin.
Ajatuksena on, että jokainen inhimillinen kokemus – oli se sitten rakkaus,
pelko, luovuus tai häpeä – on sidoksissa tiettyyn fyysiseen porttiin tai niiden
yhdistelmään.
Järjestelmän 78 portin fyysiset ja historialliset juuret ovat mielenkiintoinen
sekoitus ikivanhaa itämaista lääketiedettä, taolaista filosofiaa ja modernia
länsimaista neurobiologiaa. Perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä järjestelmään
on otettu Luo-kanavat (Luo vessels). Vaikka meridiaanit (12 eri linjaa) ovat
enemmän tuttuja monelle, niiden rinnalla on lisäksi 15 Luo-kanavaa. Näiden
tehtävänä on toimia puskureina ja niihin siirtyy päämeridiaaneista tunteet ja
traumat, joita ihminen ei pysty käsittelemään. Nämä ovat olemassa sen vuoksi,
ettei elintärkeät elimet vaurioituisi hätätilanteen sattuessa. Tunteet ja
traumat voivat kanavien kautta lukkiutua kehon 78 fyysiseen kohtaan.
Portit sisältyvät myös taolaiseen filosofiaan, jossa niitä kutsutaan
solmukohdiksi. Ne sijaitsevat selkärangan ja keskilinjan välimaastossa. Taolaisessa
perinteessä uskotaan, että elämänenergia (Qi) ei pääse virtaamaan vapaasti, jos
tietyt fyysiset portit (kuten pallea, lantionpohja tai kallonpohja) ovat
kiinni tai tukossa.
Nykyajan tieteestä ja modernista neurobiologiasta tähän järjestelmään on
otettu selitysmalli Stephen Porgesin polyvagaalisesta teoriasta. Selitys
porttien tukkiutumiseen ja pitkän ajan tukkeuman aiheuttamaan portin
romahtamiseen löytyy tämän vagaalisen teorian hermoston tiloista. Varsinkin romahtamisen tilan järjestelmä selittää hermoston taistele-, pakene- tai lamaannu-
tiloina.
Ja nyt päästään tutumpaan ja hyvinkin ajankohtaiseen puheenaiheeseen,
vagushermo. Vagushermon ajatellaan järjestelmän mukaan olevan se fyysinen
”kaapeli”, joka yhdistää lähes kaikki 78 porttia. Järjestelmän teoriaopit
selittävä, miten vagushermon eri haarat (ventraalinen ja dorsaalinen) reagoivat
eri porttien kohdalla.
Luos-ajattelun mukaan ihminen ei ole "rikki" esimerkiksi henkisesti,
vaan nämä 78 fyysistä porttia ovat romahtaneet elämän varrella koetun stressin,
traumojen tai vääränlaisen ympäristön vuoksi. Tämän mukaan voidaan ajatella,
ettei trauma ole ”muisto aivoissa”, vaan kemiallinen ja mekaaninen jännitys
sidekudoksessa. Tästä voisi mainita esim. rintakehän ja pallean alueen portit,
jotka ovat fyysisesti sidekudosliitoksia ja jotka tuppaavat kiristymään stressin
vaikutuksesta. Tämä tieto on ollut itselle jo tuttua jooga -opintojen kautta.
Vau! Tätä täytyy hieman tutkia lisää ja mutustella. Kaikkea uutta ei
kannata heti purematta niellä. Mutta sen verran mielenkiintoiselta vaikuttaa,
että menee varmasti jatkoon. Näyttää myös siltä, ettei järjestelmän kuvaileminen jää pelkästään teorian tasolle, vaan sitä on kehitetty käytännön puolelle. Päämenetelmänä tukkeutuneiden porttien aukaisemisessa on HENGITYS! No, sehän oli yllätys minulle, eikö vain :). Kenties kuulet vielä tästä lisääkin täällä.
Terkuin ♥
Tuija
Kirjoituksella ei ole lähdeluetteloa. Kysyä saa lisää, jos kiinnostaa :)
Kommentit
Lähetä kommentti