Siirry pääsisältöön

Fasciat ja hengitys

 

Lihaskalvot eli fasciat ovat sidekudoksesta muodostuvia kalvoja, jotka ympäröivät, tukevat ja yhdistävät lihaksia, luita, hermoja ja verisuonia koko kehossa. Fasciat luovat kehon sisäisen verkoston päästä varpaisiin, vaikuttavat merkittävästi kehon liikkuvuuteen, rakenteeseen ja voimansiirtoon ja suojaavat lihaksia, luita, hermoja ja verisuonia.

Kuva: kuvankaappaus osoitteesta 
https://www.lempeanliikunnankeskus.fi/wp-content/uploads/2018/01/faskia.jpg


Fasciat koostuvat kollageenisäikeistä (vahvuus), elastiinista (joustavuus) ja perusaineesta, joka sisältää runsaasti nestettä. Ne jaetaan pinnallisiin (ihon alla), syviin (lihasten ympärillä ja niiden välissä) sekä sisäelimiin liittyviin kalvoihin. Fasciakerrokset muodostavat monikerroksisen jatkumon, joiden välinen liike ja liukuminen on fysiologisesti tärkeää.

Fasciat säätelevät kehon asentotuntoa ja liikereaktioita, sillä niissä on runsaasti proprioseptoreita (asento- ja liikereseptoreita) ja sensorisia hermopäätteitä.Ne mahdollistavat kudosten liukumisen toistensa suhteen ja välittävät liikeketjun voimaa sekä energiaa eri lihasryhmien ja kehon osien välillä. Jos fasciat ovat jäykkiä tai niiden välissä on kiinnikkeitä, liikeradat, lihasvoima ja aineenvaihdunta heikkenevät, mikä voi aiheuttaa kipua, kireyttä ja väsymystä.

Riittävä nesteytys, monipuolinen liike ja tasapainoinen rasitus auttavat ylläpitämään fasciakerrosten liukumista ja elastisuutta. Kun fasciat toimivat hyvin, ne tekevät lihastyöstä tehokkaampaa ja vähentävät kipu- ja rasitusongelmia.

Fasciaketjujen ja syvän hengityksen välisestä tieteellisestä näytöstä on alustavaa, mutta lupaavaa tutkimusta on jo erityisesti hengitysilmiöiden ja faskian anatomisten yhteyksien osalta. Fasciat muodostavat laajoja sidekudosketjuja, jotka yhdistävät hengityselimistön lihaksia, kuten palleaa, rintakehän seinämiä ja selkärangan alueita, ja niillä on tärkeä rooli hengityslihasten toiminnan tukemisessa ja voiman välityksessä.

Tärkeimmän hengityslihaksen, pallean, faskia liittyy laajalti ylävartalon alueen sidekudoksiin, mukaan lukien vatsalinjat, selkälihakset ja rintakehän kalvot, jotka osallistuvat hengityksen fysiologiseen liikkeeseen ja paineen säätelyyn. Syvä hengitys aktivoi faskiarakenteita erityisesti pallean ja rintakehän alueilla, mikä edistää faskioiden mekaanista liukumista ja elastisuutta sekä edistää hengityksen tehokkuutta. Hengityksen mekaninen pulssitus voi vaikuttaa myös nesteiden kiertoon aivoissa ja muissa kehon osissa, ja faskian roolia tässä on tutkittu liittyen kehon nestekiertoon ja imunestejärjestelmään.

Fasciaketjut osallistuvat liikkeen, asennon ja paineiden säätelyyn kaikkialla kehossa, mikä on yhteydessä hengityksen rytmiin. Hengitysharjoituksilla voidaan tukea ja ylläpitää faskioiden elastisuutta ja niiden muita ominaisuuksia. Laboratoriotutkimukset osoittavat, että hengityksen rytmi ja syvyys voivat vaikuttaa faskian mekaaniseen toimintaan ja mahdollisesti sitä kautta esimerkiksi kehon yleiseen jännitystilaan. Hengitystekniikat kuten syvä palleahengitys on yhdistetty kokonaisvaltaiseen kehon rentoutumiseen ja hermoston säätelyyn, mikä osaltaan voi heijastua faskioiden toiminnan paranemiseen.

Vaikka tutkimus on vielä vähäistä, hengityksen ja faskian yhteyksillä on lupaavia vaikutuksia kehon fysiologiaan, hyvinvointiin ja esimerkiksi aivojen puhdistumiseen hengityksen aikana.

Seuraavaksi voisin kirjoittaa autonomisen hermoston vagaalisen hermoston  ja lihaskalvojen yhteydestä. Pysypäs kuulolla!

 

Terkuin

 

Tuija

 

 

LÄHTEET:

Cleverland Clinic. Fascia Tissue  function. Luettu 10.12.2025. https://my.clevelandclinic.org

Csepregi E, Gyurcsik Z, Veres-Balajti I, Nagy AC, Szekanecz Z, Sándor Szántó S. Effects of Classical Breathing Exercises on Posture, Spinal and Chest Mobility among Female University Students Compared to Currently Popular Training Programs. Int J Environ Res Public Health. 2022 Mar 21;19(6):3728. doi: 10.3390/ijerph19063728

Masroor S, Tanwar T, Aldabbas M, Iram I, Veqar Z. Effect of Adding Diaphragmatic Breathing Exercises to Core Stabilization Exercises on Pain, Muscle Activity, Disability, and Sleep Quality in Patients With Chronic Low Back Pain: A Randomized Control Trial. J Chiropr Med 2023;22(4):275–283. doi: 10.1016/j.jcm.2023.07.001

Seton B, Pandey R , Piscura MK, Pearson WG. Autonomic Recalibration: A Promising Approach for Alleviating Myofascial Pain Explored in a Retrospective Case Series Cureus 2024;16(1):e52450. doi: 10.7759/cureus.52450

Suarez-Rodriguez V, Fede C, Pirri C, Petrelli L, Loro-Ferrer JF, Rodriguez-Ruiz D, De Caro R, Carla Stecco . Fascial Innervation: A Systematic Review of the Literature. Int J Mol Sci 2022; 23(10):5674. doi: 10.3390/ijms23105674

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...