TR - Training & Recovery

 Joogafilosofiassa ja sen sisartieteessä Ayurvedassa vatsaa ja ruoansulatusta ei nähdä pelkästään mekaanisena koneistona, vaan kehon ja mielen solmukohtana. Kun vatsa oireilee, joogafilosofia katsoo asiaa useammalta eri tasolta: energian, sulatustulen ja käsittelemättömien asioiden kautta. Joogafilosofiassa puhutaan käsitteestä Agni, joka tarkoittaa tulta. Vatsan alueella toimii Jataragni . Jos tämä tuli palaa liian heikosti, ruoka jää sulamatta, mikä aiheuttaa turvotusta, raskauden tunnetta ja väsymystä. Jos tuli taas roihuaa liian kuumana, seurauksena on närästystä, happamia röyhtäisyjä ja tulehdustiloja. Joogan näkökulmasta Agni ei sulata vain ruokaa, vaan myös kaikki kokemuksesi, tunteesi ja stressisi. Jos elämässäsi on liikaa "pureskeltavaa", esim. liikaa töitä tai jatkuvaa huolta, sulatustulesi ylikuormittuu, eikä se pysty hoitamaan edes fyysistä tehtäväänsä kunnolla. Vatsan ja pallean alueella sijaitsee kehon kolmas energiakeskus, Manipura . Tämä chakra vastaa its...

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

  MUINAISEN VIISAUDEN JA MODERNIN NEUROBIOLOGIAN KOHTAAMINEN VATSAN ALUEELLASI Aseta kämmenesi juuri navan yläpuolelle. Paina varovasti. Tunne kämmenesi alla oleva lämpö. Sitä paikkaa kutsutaan itämaisissa muinaisteksteissä Manipuraksi – "jalokivien kaupungiksi". Tämä kuvaus ei ole pelkkä mystinen tai metaforinen ajatus, vaan hämmästyttävän tarkka anatominen kartta, jonka itämaiset esivanhempamme tunsivat kauan ennen kuin magneettikuvauslaitteet keksittiin. Kämmenesi alla sijaitsee joogaa harrastaville tuttu solar plexus eli aurinkopunos (plexus coeliacus). Se on tiheä ja monimutkainen autonomisen hermoston verkosto, jota kutsutaan laajuutensa vuoksi usein ihmisen ”toisiksi aivoiksi”. Suolistossa ja sitä ympäröivissä hermoverkoissa sijaitsee yli 100 miljoonaa neuronia – enemmän kuin selkäytimessä. Kun joogit puhuivat Manipurasta (napachakra) viisi tuhatta vuotta sitten energeettisenä keskuksena, he viittasivat suoraan tähän hermostolliseen solmukohtaan. Kuva: tehty tekoälyl...

Oireen kokemus ja oireen biologinen tausta eivät aina ole sama asia. I hminen ei aina tunne sitä, mikä varsinaisesti kuormittaa järjestelmää. Ihminen voi tuntea ahdistusta, uupumusta ja emotionaalisia reaktioita ja kokee ne hyvin todellisiksi. Kuitenkaan nämä eivät yksin kerro, mistä oikea kuormitus johtuu. Oire voi olla hermoston ylivireyttä, palautumisen puutetta, hengityksen epäedullista muuttumista, tulehduskuormaa, unihäiriöitä tai pitkäkestoista stressivastetta heijastava ilmiö. Keho toimii kuitenkin verkostona. Koettujen oireiden taustamekanismeina voi olla suolisto, hengitys, lihaskalvot, immuunijärjestelmä, sisäelimet ja stressin säätelyjärjestelmä. Kaikki nämä vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ja kun nämä taustatekijät jäävät huomioitta, hoito kohdistuu vain oireisiin, eikä siihen dynamiikkaan, joka oireen ylläpitää. Ensisijaisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, uupumukseen ja tunneperäisten reaktioiden muutoksiin kannattaa suhtautua vakavasti ja pohtia, mitä keho yrittää...

  Maastopyöräily on viime vuosina noussut yhdeksi suosituimmista ulkoliikuntamuodoista, eikä syyttä. Se yhdistää luonnossa liikkumisen, fyysisen kuormituksen ja seikkailun tunteen tavalla, johon harva muu liikuntamuoto pystyy. Mutta mitä tiede oikeasti sanoo maastopyöräilyn vaikutuksista kehoon ja mieleen?                                                                                 Kuva: tehty tekoälyllä Ensimmäinen selkeä hyöty liittyy sydän- ja verenkiertoelimistöön. Maastopyöräily on aerobista liikuntaa, joka nostaa sykettä ja kehittää maksimaalista hapenottokykyä. Tutkimusten mukaan säännöllinen pyöräily voi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi, jopa 20–30 %. Erityisen kiinnostavaa maastopyöräilyssä on sen luontainen in...

 Monet meistä hakeutuvat joogamatolle rauhoittaakseen mieltään tai notkistaakseen kehoaan. Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin paljastamassa jotain vielä kiehtovampaa: jooga ja tietoinen hengitys saattavat olla tehokkain tapa ”pestä” aivomme puhtaaksi päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Puhutaan glymfaattisesta järjestelmästä – aivojen omasta jätehuollosta, jonka toiminta on suoraan kytköksissä siihen, miten liikumme ja hengitämme. Pitkään luultiin, ettei aivoilla ole samanlaista lymfakiertoa kuin muulla kehollamme. Vasta viime vuosina tutkijat ovat löytäneet glymfaattisen järjestelmän, joka toimii aivojen sisäisenä pesukoneena. Se käyttää selkäydinnestettä huuhdellakseen pois haitallisia proteiineja, jotka liittyvät muun muassa muistisairauksiin ja aivosumuun (Tort ABL ym. 2018). Kuva: luotu tekoälyllä. Aivojen puhdistuminen on perinteisesti liitetty syvään uneen, mutta Yldiz S ym. (2022) julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi tietyt jooga-asennot voiva...

  Moni meistä pitää itsehoitoa ja omaa hyvinvointia "valinnaisena lisävarusteena" – asiana, jota ehtii miettiä sitten, kun työt on tehty ja koti on puhdas. Kuva: Pixabay Todellisuudessa aivosi toimivat tiukkana talouspäällikkönä. Jos et anna niille tarvittavia resursseja, ne alkavat karsia suorituskyvystäsi suojellakseen tärkeintä tehtäväänsä: hengissä pysymistä. Itsehoidossa ei siis ole kyse vain hemmottelusta, vaan aivojen huoltamisesta niin, etteivät ne joudu kokemaan jatkuvaa hälytystilaa. Annan seuraavaksi viisi perusasiaa, jotka pitävät kehosi, aivosi ja hermostosi tasapainossa: 1. Uni on aivojen pesuohjelma Ajattele unta aivojesi "siivouspartiona". Syvän unen aikana aivosi kirjaimellisesti huuhtelevat pois päivän aikana kertyneitä kuona-aineita. Jos skippaat unet, nämä "myrkkyaineet" kertyvät aivoihisi. Se tekee ajattelusta tahmeaa, oppimisesta vaikeampaa ja hidastaa reaktiokykyäsi. Uni ei siis ole hukattua aikaa, vaan aivojen välttämätön hu...