Siirry pääsisältöön

Tekstit

Asennemuutosta vai pandemian tuomaa väliaikaista toimintaa?

On ollut todella kiva huomata, miten paljon ihmisiä on ollut ulkoilemassa koko korona-ajan.   Pyöräilyreitit ovat täyttyneet polkijoista. Pyöräteillä vilistellään maantiepyörillä ja tavallisillakin menopeleillä. Vaellusreitit ja kansallispuistot ovat saaneet uusia kävijöitä. Jopa kylän kortteleilla on kävelemässä muitakin kuin koiranulkoiluttajia. Samoin hiihtoladut ovat olleet kovalla käytöllä. Mitä tämä kertoo? Onko tämä asennemuutosta vai sitä, että ulkoilmaliikkuminen on ollut ainoa vaihtoehto toteuttaa liikkumista, kun saleille ja sisäliikuntaan ei ole päässyt? Toivon itse, että tämä on asennemuutosta, uutta heräilyä vanhan hyvän asian suuntaan, jonka pandemia on saanut aikaan. Ihmiset ovat alkaneet miettiä perinteisiä arvoja ja omaa terveyttä. Hyvällä terveydellä ja fyysisellä kunnolla on aina helpompi taistella erilaisia kulkutauteja vastaan. Täyttä immuunia eivät nämäkään tietysti anna, mutta palautuminen normaaliin sairastamisen jälkeen on aina nopeampaa ja vaivattomampa...

Nyt voisi muuttaa jo suuntaa

Luin yhtenä aamuna aluelehdestä, että eräässä kunnassa päätetään karsia sote-menoja. Tuli heti mieleen, että kenen kustannuksella tämä tehdään? Karsitaanko henkilökuntaa? Karsitaanko palveluja? Erikoissairaanhoitoa? Vai mitä? Mielestäni näitä sote-menoja ei tällä nykyisillä systeemillä voida karsia kuin työntekijöiden ja kansalaisten kustannuksella. Nykyinen sairaan- ja terveydenhoitojärjestelmä on ajanut meitä ihmisiä riippuvuussuhteeseen järjestelmän olemassaolosta. Sinne mennään joko heti, kun pikkusormeen tulee haava. Tällä en tarkoita sitä, ettei palveluja saisi käyttää. Päinvastoin, niitä tulee käyttää silloin, kun on todella terveyttä uhkaavasta vaarasta kyse. Tai sitten lääkäriin mennään esim. tällaisissa tapauksissa, kuten eräs lääkäri sanoi minulle taannoin, että kyllä me sinustakin jokin diagnoosi löydetään, kunhan oikein pitkälle tutkitaan. Ihanko totta? Tähänkö meitä yllytetään? Uusavuttomuuteen tai käyttämään hienoja kehittyneitä palveluita, jotta saadaan selville, m...

Palleasta se lähtee...

Ai mikä?…Hengitys,   joka tuo hyvinvointia ja terveyttä! Hengityksen tärkein liikkuva lihas on pallea, joka erottaa rintaontelon ja vatsaontelon toisistaan. Tämän tärkein tehtävä on avustaa keuhkorakkuloissa tapahtuvaa ilmanvaihtoa. Se on laskuvarjonomainen lihaskalvo, jonka liikkeet voi tarkasti itseään kuunnellessa tuntea varsinkin sisäänhengityksen loppuosassa. Tämän lisäksi pallealla on tärkeä tehtävä toimia koko kehon toimintoja ylläpitävänä verkkona. (Viite 1) Se ulottuu lantionpohjasta aina suuontelon alaosaan asti siihen yhteydessä olevien pienempien lihasten ja kalvojen ja jänteiden avulla. (Viite 1) Näkymätön lihaskalvo omaa siis melko kattavan roolin. Ilmanvaihdon avustamisen lisäksi pallea osallistuu muihinkin prosesseihin, kuten esim. oksentamiseen, nielemiseen ja jopa virtsaamiseen ja ulostamiseen. Sille on luotu myös tehtävä huolehtia kehon asennon ja ryhdin ylläpitämisessäkin. (Viite 2) Omalla optimaa...

Mikä kunnia olla tuomassa tietoa hengityksestä ♥️

Sain maaliskuun puolivälissä  koronaepidemian alkuaikoina ruotsinkielisen Anders Olssonin kirjoittaman artikkelin hengityksestä. Jaoin sen joogaoppilailleni, koska, kun tässä rajalla asutaan, on monella hallussa myös toinen kotimainen. Sainkin palautetta heiltä, että jakamassani artikkelissa oli mielenkiintoisia asioita. Osa harmitteli, ettei ymmärtänyt tekstiä. Huhtikuun alussa minulta kysyttiin, olisinko valmis kääntämään tekstin. No olinhan minä, hyvä teksti kun on, vaikka hieman kaupallinen. Tämän jälkeen kaikki ymmärtävät asian 👍. Tieto pohjautuu tutkimuksiin ja on luotettavaa tietoa. Ja tästä pääset lukemaan artikkelin, jos selviytymisesi koronasta kiinnostaa. Pysy terveenä artikkelin myötä 😘 Suojaudu nenähengityksellä koronalta# Terkuin Tuija💞

Hengitä paremmin - Voi paremmin - lyhyt oppimäärä

Pieni info arkipäivään hengityksestä. Klikkaa linkkiä ja katso video :-) https://youtu.be/eiyIWx4g6kI terveisin Tuija © © ©

Päihitätkö liikennevalot vai päihittävätkö ne sinut?

Kuvittelepa tilanne... Olen ruuhkassa liikennevaloissa. Sinulla on kiire, samoin kuin kaikilla muilla risteyksessä olevilla. Katsot tarkasti valotolppaa. Milloin vihreät syttyy? Haluat lähteä heti liikkeelle. Kohta väri vaihtuu... katsot yhä tarkemmin valoa....  Kuva: https://cdn.pixabay.com/photo/2014/09/30/09/12/traffic-lights-466950_960_720.jpg Ja näin... väri vaihtui! Mutta mitäpä koit? Oliko helppoa, miellyttävää, mukavaa? Pystyitkö keskittymään vai häiritsivätkö muut risteyksessä olijat? Teemme päivittäin paljon tällaisia pieniä tarkkaavaisuuteen liittyviä "testejä". Työmme voi olla sellaista, että joudumme tarkasti katsomaan, tuijottamaan jotain liikkumatonta, liikkuvaa tai liikutettavaa asiaa. Silloin meidän tulee keskittyä täysillä, ettemme missaa tilannetta, koetta, tee virheitä yms. Tunnistatko jonkin tällaisen kohdan työssäsi? Mitä sitten? Asia on varmaan hoitunut kaikesta huolimatta. Olet selviytynyt. Mutta mietitkö tuon ...

Olenko hyvässä kunnossa?

Olisiko päivittäinen elämäni helpompaa, jos omaisin paremman kunnon? Tätä mietin loppukeväästä jäätyäni tauolle työstäni. Olin antautunut työlleni ja opiskelulleni täysin, istunut ja istunut ja vielä senkin päälle istunut tietokoneen ääressä. lattialla (joogaohjaaja) ja ratin takana. Vatsakumpu oli kummasti osoittanut olemassaoloaan, ja näytti vahvasti siltä, että kesävaatteet olivat kutistuneet talven aikana kaapissa. Niinpä päätin laittaa pisteen tälle negatiiviselle kehitykselle. Otan aikaisemman liikunnallisen elämäni takaisin istumiselta, koska en viihdy tässä nykyisessä olomuodossani. Ja tiedän hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan perehtyneenä, että eihän tästä elämäntyylistä ole seurauksena kuin hankaluuksia tulevaisuudessa.  Mutta mitä on hyvä kunto? Onko se pelkästään hyviä fyysisiä ominaisuuksia ja korkeata suorituskuntoa, joita mitataan erilaisilla kuntotesteillä? Antavatko nämä testit täydellistä tietoa hyvästä kunnosta vai vaan pelkästään suorituskunnosta? ...