TR - Training & Recovery

Tiedämme, että kun hengitämme sisään, otamme happea. Ja kun hengitämme ulos, poistamme hiilidioksidia, sen ylimääräisen, mitä kehomme ei tarvitse. Tämä asiahan on selvä, eikö? Tulee mieleen nuorempana hiihtokilpailut, missä ylämäen loppupäässä ladunvarrelta huudeltiin puhaltamaan alamäessä kaikki pahailma pois keuhkoista. Ja niinhän sitä tehtiin. Puhallettiin ja puhallettiin suu auki ihan niin kuin Iso paha susi 😅 ja oltiin tyytyväisiä. Mutta loppupeleissä metsään taisi mennä koko puhallustyö. Elimistö tarvitsee hiilidioksidia yhtä kipeästi kuin happeakin. Ei sitä olisi saanutkaan puhaltaa niin voimalla ulos. Hengitysilmassa oleva happi siirtyy keuhkoissa verenkiertoon sitoutumalla punasolujen hemoglobiiniin. Näin happi pääsee levittäytymään koko elimistöön. Mutta se, pystyykö elimistö hyväksikäyttämään hapen verenkierrosta, onkin jo toinen juttu. Jotta happi siirtyisi verenkierrosta elinten, solujen ja kudosten käyttöön, täytyy elimistössä olla suotuisat olosuhteet. Ja tähä...

Hei vaan pitkästä aikaa. Nyt on käynyt niin, että työ on vienyt mennessään tämänkin muorin.  Mutta eipä hätää. Silti on paljon tapahtunut itseäni kiinnostavien asioiden saralla. Yksi hengityskurssi on pidetty, nähtävästi ensimmäinen laatuaan suomen kielellä. Samoin MediYogaa on striimattu Hengitysliiton jäsenille kahdesti viikossa maalis-huhtikuussa. MediYoga-opettajaksi valmistuin juuri äskettäin. Sekin oli todella mielenkiintoinen kokemus. Opintoja on väsätty se vähäinen kasaan, mitä muulta tekemiseltä olen ehtinyt. Ja tietenkin omasta kunnosta olen yrittänyt pitää huolta talven autossa istumisen jälkeen.👌 Mutta kaikkea kivaa on tulossa lisää. Ensi viikonloppuna joogataan Hengitysliiton kesäpäivillä Vierumäellä, sekä lauantaina että sunnuntaina. Sinne vaan, jos mielesi niin halajaa ja sinulla on oikeus siihen. Nähtävästi sen jälkeen pääsen istumaan tietokoneeni ääreen ja PubMedi ym. tietopankit laulaa hoosiannaa. MediYogaa yritän vetää aina ulkona, kun ilma sallii. Toivottavas...

Joogahengityksen, Pranayaman, harjoituksen vaikutus keuhkoahtaumapotilailla  Jälleen kävin "pikkujoulumarkkinoilla" :-) ja löysin melko tuoreen tutkimuksen. Tämä amerikkalainen pilottitutkimus on tehty Vermontin yliopistossa, yhdessä Yhdysvaltain vanhimmista yliopistoista, viime vuoden loppupuolella. Tutkimus on kontrolloitu, satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu tutkimus, jossa mukana oli 43 oireilevaa keskivaikeasta vaikeaan kroonista COPD:ia sairastavaa potilasta. Vaikka otos ei olekaan niin mahdottoman suuri, voidaan tutkimuksen luotettavuutta ja arvokkuutta pitää hyvänä. Koska monilla COPD:ia sairastavilla potilailla ei ole mahdollisuutta päästä sellaisiin kuntoutusohjelmiin, joista heille olisi hyötyä ja he voisivat osallistua, suunnittelivat tutkijat liikuntatoleranssin parantamiseksi ja kuntoutumisen vaihtoehdoksi järjestää joogahengityksen, pranayaman, suorittamisen itsenäisesti kotioloissa. Samalla myös testattiin, voivatko jooga-ammattilaiset auttaa tutkimus...

Aasiasta kuuluu jälleen kummia. Tai ei oikeastaan niin kauhean kummia. Näitä artikkeleita ja tutkimuksia hengityksestä näyttää tulevan nyt todella reippaaseen tahtiin. Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoista. Kaksi intialaista tiedemiestä ovat summanneet yhteen joulukuussa 2017 kirjallisuuskatsauksensa  hengitysharjoitusten, jooga ja pranayama - hengityksen vaikutuksesta lapsuusiän astmaan Indian Journal of Pediatrics - lehdessä. He hakivat jo kirjoitettua ja tutkittua tietoa hengitysharjoittelun, joogan ja pranayaman vaikutuksesta lapsuusajan astman hoidossa. He löysivät, että hengitysharjoittelua kuvattiin monilla eri termillä ja olivat  monenlaisia tapahtumia. Yhteistä näille eri tekniikoille kuitenkin oli, että ne muokkaavat hengitystapaa hyperventilaation vähentämiseksi. Kun hengitämme vähemmän ilmaa sisään, CO2 arvot normalisoituvat ja hengitysteiden sileä lihaksisto rentoutuu, mikä saa hengitysteiden avautumisen aikaan ja helpottaa hengittämistä. Toinen asia, mi...

Jippii! Jihuu! Nyt juna lähtee liikkeelle... Ihastuksekseni mielenkiinto syvän ja hitaan hengityksen vaikutuksesta kehon toimintoihin alkaa herätä myös tieteellisissä piireissä. PubMedissä seikkaillessani silmiini pisti tuore tältä joulukuulta australialainen artikkeli, jossa tutkijat Russo, Santarelli ja O'Rourke ovat kiinnostuneet maailmalla levinneestä hitaan hengityksen käyttöönotosta ja sen sanotuista terveellisistä vaikutuksista kehoon. Tutkijat ja kliinikot ovat käynnistäneet nyt tutkimukset hitaiden hengitystekniikoiden fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista ja yrittävät paljastaa hitaan hengityksen taustalla olevat mekanismit. He toteavat, että hidas hengitystoiminta on saavuttanut suosiota länsimaissa sen väitetyistä terveysetuuksistaan, mutta lääketieteellisissä yhteisöissä tätä ei ole vielä käsitelty juuri mitenkään. Hengityksen hidastumisen fysiologisiin vaikutuksiin liittyvät jo tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityk...

Lähde sinäkin mukaan etsimään hyvää mieltä ja rauhaa joulunviettoon. Joka päivä julkaistaan pieni ja lyhyt jooga-, hengitys-,meditaatio- tai mindfullnessharjoite. Kalenteri on auki joulukuun loppuun asti, joten voit palata siihen vielä joulukiireiden jälkeen. Kalenteria pääset seuraamaan salasanalla, jonka saat osoitteesta tuijandrivit@gmail.com. Lähde leikkiin mukaan! 😍

Hengityksellä tässäkin asiassa iso merkitys. Lukasepas läpi ja ylläty! Valitettavasti englannin kielellä vielä. Yritän ehtiä kääntää pääasiat suomeksi kuin työmäärältäni ehdin. Mutta rakastan tätä tietoa! Smack! Ja tämän löydät seuraavasta linkistä: https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201607/vagus-nerve-stimulation-dramatically-reduces-inflammation Terkuin Tuija ©©©