Jippii! Jihuu! Nyt juna lähtee liikkeelle...
Ihastuksekseni mielenkiinto syvän ja hitaan hengityksen vaikutuksesta kehon toimintoihin alkaa herätä myös tieteellisissä piireissä. PubMedissä seikkaillessani silmiini pisti tuore tältä joulukuulta australialainen artikkeli, jossa tutkijat Russo, Santarelli ja O'Rourke ovat kiinnostuneet maailmalla levinneestä hitaan hengityksen käyttöönotosta ja sen sanotuista terveellisistä vaikutuksista kehoon. Tutkijat ja kliinikot ovat käynnistäneet nyt tutkimukset hitaiden hengitystekniikoiden fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista ja yrittävät paljastaa hitaan hengityksen taustalla olevat mekanismit.
Ihastuksekseni mielenkiinto syvän ja hitaan hengityksen vaikutuksesta kehon toimintoihin alkaa herätä myös tieteellisissä piireissä. PubMedissä seikkaillessani silmiini pisti tuore tältä joulukuulta australialainen artikkeli, jossa tutkijat Russo, Santarelli ja O'Rourke ovat kiinnostuneet maailmalla levinneestä hitaan hengityksen käyttöönotosta ja sen sanotuista terveellisistä vaikutuksista kehoon. Tutkijat ja kliinikot ovat käynnistäneet nyt tutkimukset hitaiden hengitystekniikoiden fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista ja yrittävät paljastaa hitaan hengityksen taustalla olevat mekanismit.
He toteavat, että hidas hengitystoiminta on saavuttanut suosiota länsimaissa sen väitetyistä terveysetuuksistaan, mutta lääketieteellisissä yhteisöissä tätä ei ole vielä käsitelty juuri mitenkään. Hengityksen hidastumisen fysiologisiin vaikutuksiin liittyvät jo tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityksen ja sydämen toimintaan ja autonomiseen hermostoon. Tärkeimpiä havaintoja ovat muun muassa vaikutukset hengityselinten toimivuuteen, ilmanvaihdon tehokkuuteen, kemo- ja barorefleksin herkkyyteen, sykeherkkyyteen, veren virtauksen dynamiikkaan hengityksen rytmin häiriöihin, sydämen rytmihäiriöihin. Näillä on suora yhteys terveyteen ja pitkäikäisyyteen ja jopa tautitiloihin.
He toteavat, että aiheen jatko- ja lisätutkimukset ovat erittäin tarpeellisia. Lisäksi he toteavat, että tutkimuspiireissä tarvitaan ymmärrystä ja keskustelua aiheesta. Tavoitteena olisi muodostaa "autonomisesti optimoidun hengityksen"- malli. Hihii! :)
Olen otettu. Näitä asioita toteamme joogaryhmien kanssa jokaisen joogatunnin jälkeen. Emme hengittele hitaasti ja tiedostaen turhaan puolitoista tuntia kerrallaa joka viikko. Tästä on hyvä jatkaa!
(Kuvan osoite http://bit.ly/2iLneKc)
Terkuin
Tuija©©©
Artikkeli osoitteessa
Kommentit
Lähetä kommentti