TR - Training & Recovery

Tänään minulla oli suuri ilo päästä kertomaan jälleen ihmiselle hyvän hengityksen merkityksestä hyvinvointiin. Paikalla oli vireitä eläkeläisiä ja mukaan tuli tunnin kuluessa lisää väkeä, joten loppuajasta tupa oli melkein täynnä. Great! Kävimme läpi hyvän hengityksen viisi piirrettä. Opettelimme käyttämään nenää, vatsaa, keuhkon ala-osia hengityksessä ja kokeilimme saada hengitystä säännöllisen rytmikkääksi ja hiljaiseksi. Vahvistimme näitä taitoja muutamalla harjoituksella. Osallistujat kuuntelivat tarkasti ja yksikään ei mitätöinyt viestiäni hyvän hengittämisen puolesta. http://kuntoplus.fi/terveys/mindfulness/oikea-hengitys-helpottaa-stressivatsaa Useat henkilöt avautuivat kertomaan omaa tarinaansa omasta hengityksestään ja vaikeuksista sen suhteen. Todella urheaa ja epäitsekästä mielestäni. Surullista oli kuulla, ettei nykyinen lääketiede ole puuttunut heidän tapaansa hengittää, vaan lääkärit antavat mielellään lääkkeitä oireiden mukaan. Tietenkin lääkitys on ihan p...

Kaikkihan sen tietää, että tarvitsemme happea elääksemme. Ilmakehässä sitä on noin 21 %, eikö vain? Mutta voiko olla, että saamme sitä joskus liikaa kehoomme? Vai mitä mieleesi tulee sanasta hapenpuute? Yhdistätkö sen mieluummin fyysiseen aktiivisuuteen? Selvitelläämpä asiaa. Kaikki kehon prosessit ovat riippuvaisia hapesta. Etenkin soluissamme olevat mitokondriot , energialaitoksemme, tarvitsevat sitä.  Tavallinen solu sisältää usein monta sataa mitokondrioita tyydyttääkseen energiatarpeen. Niillä elimmillä,  joilla toiminta on hyvin moninaista ja jotka tarvitsevat todella paljon energiaa, voi soluissa olla mitokondrioita jopa useampi tuhat. Jotta kehomme ja elimemme toimisivat, tarvitsemme siis happea. Monelle urheilijalle ja liikuntaa harrastavalle hapenpuute on tuttu asia. Vauhti ja liike pakkaa pysähtymään silloin, kun hapenpuute kasvaaa liian suureksi. Maitohappoa kertyy ja olo muuttuu tuskaiseksi. Mutta hapenpuutteesta voi kärsiä ihan tavallinenkin ihminen, sillä v...

Heräätkö usein aamulla suu kuivana? Entä päivällä? Tunnetko suusi kuivuvan päivän mittaan? Onko huulesi monesti kuivat, ei vain talvella vaan myös muina vuodenaikoina? Oletko miettinyt, mistä tämä johtuu? Istupa pieni hetki tuolillasi. Laita toinen käsi rinnalle solisluun alapuolelle ja toinen käsi vatsalle navan kohdalle. Hengitä normaalisti ja tunnustele, miten hengität. Liikkuuko ylempi käsi vai alempi? Vai eikö kumpikaan? Hengitätkö nenän vai suun kautta? Jos ylempi kätesi liikkuu, on hengityksesi nähtävästi rintakehän yläosalla tapahtuvaa hengitystä. Jos alempi kätesi liikkuu, myös vatsasi osallistuu hengittämiseen. Jos molemmat kätesi liikkuvat, on hengityksesi kunnossa. Jos taas kumpikaan käsi ei juurikaan liiku, voisi hengittämisessä olla kovastikin parantamisen varaa.  Se, että hengittäessäsi vain rintakehän yläosa liikkuu,  kielii siitä, että hengität suun kautta. Kun saat vatsasi hengitettäessä liikkeelle, käytät nenää. Se, että käytät nenää, saat alimmat kei...

Emme useinkaan mieti hengitystämme. Toisaalta hyvä niin, jos se on hyvälaatuista. Ei tarvitsekaan. Aika ajoin kannattaisi kuitenkin huomioida oma normaali hengitystiheys. Varsinkin silloin, kun tuntuu väsyneeltä ja elämä tuntuu muuten epämukavalta ja raskaalta. Normaalisti hengitämme n. 14-18 kertaa minuutissa. Tunnissa se tekee tuhat hengitystä ja vuorokaudessa noin 20 000 - 24 000. Ei mikään pieni luku! Joku henkilö voi hengittää jopa 25 kertaa minuutissa, joten se tekee vuorokaudessa 36 000 kertaa. Vielä hurjempaa! Kumpi luku on mielestäsi parempi? Valitettavasti isossa luvussa ei tällä kertaa ole voimaa eikä virtaa. Vaikka haukkoisimme ilmaa tuon 36 000 kertaa, vointimme olisi hyvin huono. Liika happi kehossa ei ole hyväksi, ihan kuin liika bensiini autossakaan. Auto alkaa nykiä. Samoin keho alkaa voida pahoin. Keho tarvitsee happea juuri oikeassa suhteessa sen tarpeeseen nähden toimiakseen kunnolla. Seuraavasta taulukosta voit nähdä, miten hengitystiheys vaikuttaa esimerk...

Terkuin Tuija ©©©

Olemme varmaan kaikki kuulleet tämän yksinkertaisen sanonnan ongelmien aikana: “Hengitä syvään sisään.”  Nyt on tieteellisesti todistettu, että tämä pitää paikkaansa, mutta että sanonta tulisi kuulua nykyään näin:” Hengitä syvään sisään ja tulet olemaan emotionaalisesti tietoisempi, mutta vain, jos hengität sisään nimenomaan sierainten kautta, et suun.” Keskellä kipuhetkeä ja vaikeuksia tämä saattaa kuitenkin tuntua vaikealta muistaa ja se, että kontrolloimalla hengitysrytmiä voisimme saada rauhoittavan vaikutuksen aikaan.   Hengitysrytmin säätelyn merkitys on kuitenkin tiedetty kautta aikojen. Esimerkiksi sotilaat ja kylmissä olosuhteissa toimivat käyttävät hidasta syvää hengitystä rauhoittamaan hermostoa, keventämään sydämen toimintaa ja aktivoimaan parasympaattisen hermoston toimintaa (rauhoittava vaikutus). Viime aikojen tutkimukset ovat nyt siis osoittaneet vielä suoran yhteyden nenähengityksen ja kognitiivisten toimintojen välillä!   Miten nenähengitys vaik...

Venäläinen lääkäri ja professori Konstantin Buteyko vietti satoja tunteja lääkärinkoulutuksestaan tutkiakseen kuolinvuoteella olleiden ihmisten hengitystä. Hän huomioi, että mitä lähemmäksi kuolemaa potilaat tulivat, sen huonommaksi heidän hengityksensä kävi. Hengitys näytti toimivan heidän terveytensä peilinä. Mitä huonommin potilaat voivat, sitä nopeampi, pinnallisempi, työläämpi ja lamaantuneempi heidän hengityksensä oli.                                                                      https://en.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Buteyko Buteykolla itsellään ei ollut hyvä terveys. Kiitos kuitenkin tekemästään nerokkaasta ja yksinkertaisesta havainnosta v. 1952 hän paransi itsensä korkeasta verenpaineesta. Nuoresta 29 vuoden iästään huolimatta hänellä oli hirvittävän korkea verenpaine 220/130. Koh...