Siirry pääsisältöön

Kemikammarissa tapahtui 22. 6 2017

Tänään minulla oli suuri ilo päästä kertomaan jälleen ihmiselle hyvän hengityksen merkityksestä hyvinvointiin. Paikalla oli vireitä eläkeläisiä ja mukaan tuli tunnin kuluessa lisää väkeä, joten loppuajasta tupa oli melkein täynnä. Great!

Kävimme läpi hyvän hengityksen viisi piirrettä. Opettelimme käyttämään nenää, vatsaa, keuhkon ala-osia hengityksessä ja kokeilimme saada hengitystä säännöllisen rytmikkääksi ja hiljaiseksi. Vahvistimme näitä taitoja muutamalla harjoituksella. Osallistujat kuuntelivat tarkasti ja yksikään ei mitätöinyt viestiäni hyvän hengittämisen puolesta.



Useat henkilöt avautuivat kertomaan omaa tarinaansa omasta hengityksestään ja vaikeuksista sen suhteen. Todella urheaa ja epäitsekästä mielestäni. Surullista oli kuulla, ettei nykyinen lääketiede ole puuttunut heidän tapaansa hengittää, vaan lääkärit antavat mielellään lääkkeitä oireiden mukaan. Tietenkin lääkitys on ihan paikallaan, jos muuta vaihtoehtoa ei ole, mutta mielestäni silloin ei katsota oireiden todellista aiheuttajaa, vaan lievitetään vain oireita. Liiallinen lääkemääräkään kun ei ole mitenkään hyväksi ihmiskeholle.

Tästä aiheesta riittää puhuttavaa. Aihe on mukana melkein kaikkissa arkipäivän elämän tapahtumissa. Taitoa huomioida ja saada hengitystapa optimaalikseksi on harjoiteltava ennenkuin se automatisoituu. Opittujen hengitystä heikentävien tapojen muuttaminen ei käy käden käänteessä. Heikentyneiden tapojen oppiminen sen sijaan onnistuu valitettavasti hyvinkin nopeasti, esim. yhden flunssan aikana.

Kovasti henkilöt olivat mielissään kuulemastaan ja minulle jäi hyvä mieli. Kaiken tämän mahdollisti Länsi-Pohjan hengitysyhdistys ry. , joten olen kiitollinen yhdistykselle tästä mahdollisuudesta. Lisääkin voin tulla kertomaan. Tämä aihe innostaa ja koskettaa aina.


Juhannusterveisin

Terkuin 
Tuija ©©

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...