Siirry pääsisältöön

Tekstit

KEMINMAAN KESÄJUHLISSA MYÖS JOOGAOHJELMAA :-)

Hei vaan! Keminmaan kesäpäivillä 30.7. tarjoan hengitysharjjoituksia eri tekniikoilla ja meditaation. Samalla esittelen omaa osaamistani: MediYogaa, hyvinvointianalyysiä (Firstbeat), Tietoista hengitystä ja kuntotestausta. Lisäksi myyn joogatyynyjä, hengityspillejä ja hengitysteippiä ja jotain pientä huvikseen käsin tehtyä :-) Lisäksi sieltä löytää vaikka mitä muuta kivaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Voit jopa laulaa loikauttaa jotain :-) Nähdään siis Keminmaan vanhan kirkon luona klo 12 -16. Sadevaraus :( Terkuin  Tuija   ©©

Lapin Kansa 15.7.2017 - lukijapalstalla kirjoitin seuraavaa

Tutkittu terapeuttinen joogamuoto MediYoga on ruotsalainen joogamuoto, joka pohjautuu klassiseen kundaliinijoogaan. Joogamuotoon on otettu mukaan peruskohtia ayurvedasta, monituhatvuotisesta intialaisesta hoitomuodosta, ja osia perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä. MediYogaa on kehitetty vuodesta 1996 maailmalla tehtyjen satojen joogaan liittyvien tieteellisten tutkimusten pohjalta, näiden joukossa myös ruotsalaisia lääketieteellisiä tutkimuksia. MediYoga pitää sisällään satoja eri joogatuokioita ja meditaatioita, joita voidaan käyttää eri ryhmien kuntoutuksessa, esim. astmaatikoille, burnoutista kärsiville, selkä- ja sydänvaivaisille, univaikeuksista kärsiville, syömishäiriöisille, Parkinson-potilaille, migreeniä sairastaville jne. Joogatuokioita voidaan räätälöidä myös yksilöllisesti henkilön tarpeiden mukaisesti. Tässä joogamuodossa yhdistetään yksinkertaisia fyysisiä harjoituksia ja asentoja hengitys- ja keskittymistekniikoihin. Länsimainen edistyksellinen tervey...

Onko ryhdillä merkitystä?

Hyvä ryhti on tärkeä. Tästä on meille pienestä koululaisesta asti kerrottu, välillä tarkastettukin, mutta aikuisiällä melko harvoin hyvin tiedostettu. Tietoa on hyvän ryhdin tärkeydestä selän oikealle toiminnalle ja koko kehon toimivuudelle. Hyvällä ryhdillä työn kuormitus kehoon tapahtuu mahdollisimman tasapuolisesti. Samoin hyvä ryhtinen henkilö pystyy hyödyntämään lihaksiaan optimaalisesti kävellessä, istuessa, mutta varsinkin fyysisessä työssä.  ( https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPiBF7ydwpkiPtbxjjUEl9K_sPFYW_6Cb10spgaAmebmLss8nSCJ6c0V6F3wfgaOHgzGZt7ONnyP_9KP3MpYnWP1l6bDnabTdyxyDgZHhceX0jVRIGjgNdBpzcpyGagyq2RhkV0qmdccJa/s1600/posture.png ) Me kaikki emme ole välttämättä saaneet hyvää ryhtiä (lue: suoraa selkärankaa) syntyessämme. Kuitenkin meille on annettu tästä huolimatta mahdollisuus perinnöllisten ominaisuuksien puitteissa hyvään ryhtiin. Ja taaperoikäisenä meillä kaikilla yleensä se on. Mitä sitten tapahtuu? Ympäristötekijät ja olo...

Kemikammarissa tapahtui 22. 6 2017

Tänään minulla oli suuri ilo päästä kertomaan jälleen ihmiselle hyvän hengityksen merkityksestä hyvinvointiin. Paikalla oli vireitä eläkeläisiä ja mukaan tuli tunnin kuluessa lisää väkeä, joten loppuajasta tupa oli melkein täynnä. Great! Kävimme läpi hyvän hengityksen viisi piirrettä. Opettelimme käyttämään nenää, vatsaa, keuhkon ala-osia hengityksessä ja kokeilimme saada hengitystä säännöllisen rytmikkääksi ja hiljaiseksi. Vahvistimme näitä taitoja muutamalla harjoituksella. Osallistujat kuuntelivat tarkasti ja yksikään ei mitätöinyt viestiäni hyvän hengittämisen puolesta. http://kuntoplus.fi/terveys/mindfulness/oikea-hengitys-helpottaa-stressivatsaa Useat henkilöt avautuivat kertomaan omaa tarinaansa omasta hengityksestään ja vaikeuksista sen suhteen. Todella urheaa ja epäitsekästä mielestäni. Surullista oli kuulla, ettei nykyinen lääketiede ole puuttunut heidän tapaansa hengittää, vaan lääkärit antavat mielellään lääkkeitä oireiden mukaan. Tietenkin lääkitys on ihan p...

Hapenpuute? Huonosta hengittämisestä vai fyysisestä rasituksesta johtuva?

Kaikkihan sen tietää, että tarvitsemme happea elääksemme. Ilmakehässä sitä on noin 21 %, eikö vain? Mutta voiko olla, että saamme sitä joskus liikaa kehoomme? Vai mitä mieleesi tulee sanasta hapenpuute? Yhdistätkö sen mieluummin fyysiseen aktiivisuuteen? Selvitelläämpä asiaa. Kaikki kehon prosessit ovat riippuvaisia hapesta. Etenkin soluissamme olevat mitokondriot , energialaitoksemme, tarvitsevat sitä.  Tavallinen solu sisältää usein monta sataa mitokondrioita tyydyttääkseen energiatarpeen. Niillä elimmillä,  joilla toiminta on hyvin moninaista ja jotka tarvitsevat todella paljon energiaa, voi soluissa olla mitokondrioita jopa useampi tuhat. Jotta kehomme ja elimemme toimisivat, tarvitsemme siis happea. Monelle urheilijalle ja liikuntaa harrastavalle hapenpuute on tuttu asia. Vauhti ja liike pakkaa pysähtymään silloin, kun hapenpuute kasvaaa liian suureksi. Maitohappoa kertyy ja olo muuttuu tuskaiseksi. Mutta hapenpuutteesta voi kärsiä ihan tavallinenkin ihminen, sillä v...

Keitätkö kehosi kosteutta ilman kantta?

Heräätkö usein aamulla suu kuivana? Entä päivällä? Tunnetko suusi kuivuvan päivän mittaan? Onko huulesi monesti kuivat, ei vain talvella vaan myös muina vuodenaikoina? Oletko miettinyt, mistä tämä johtuu? Istupa pieni hetki tuolillasi. Laita toinen käsi rinnalle solisluun alapuolelle ja toinen käsi vatsalle navan kohdalle. Hengitä normaalisti ja tunnustele, miten hengität. Liikkuuko ylempi käsi vai alempi? Vai eikö kumpikaan? Hengitätkö nenän vai suun kautta? Jos ylempi kätesi liikkuu, on hengityksesi nähtävästi rintakehän yläosalla tapahtuvaa hengitystä. Jos alempi kätesi liikkuu, myös vatsasi osallistuu hengittämiseen. Jos molemmat kätesi liikkuvat, on hengityksesi kunnossa. Jos taas kumpikaan käsi ei juurikaan liiku, voisi hengittämisessä olla kovastikin parantamisen varaa.  Se, että hengittäessäsi vain rintakehän yläosa liikkuu,  kielii siitä, että hengität suun kautta. Kun saat vatsasi hengitettäessä liikkeelle, käytät nenää. Se, että käytät nenää, saat alimmat kei...

Tiedätkö, kuinka monta kertaa hengität minuutissa?

Emme useinkaan mieti hengitystämme. Toisaalta hyvä niin, jos se on hyvälaatuista. Ei tarvitsekaan. Aika ajoin kannattaisi kuitenkin huomioida oma normaali hengitystiheys. Varsinkin silloin, kun tuntuu väsyneeltä ja elämä tuntuu muuten epämukavalta ja raskaalta. Normaalisti hengitämme n. 14-18 kertaa minuutissa. Tunnissa se tekee tuhat hengitystä ja vuorokaudessa noin 20 000 - 24 000. Ei mikään pieni luku! Joku henkilö voi hengittää jopa 25 kertaa minuutissa, joten se tekee vuorokaudessa 36 000 kertaa. Vielä hurjempaa! Kumpi luku on mielestäsi parempi? Valitettavasti isossa luvussa ei tällä kertaa ole voimaa eikä virtaa. Vaikka haukkoisimme ilmaa tuon 36 000 kertaa, vointimme olisi hyvin huono. Liika happi kehossa ei ole hyväksi, ihan kuin liika bensiini autossakaan. Auto alkaa nykiä. Samoin keho alkaa voida pahoin. Keho tarvitsee happea juuri oikeassa suhteessa sen tarpeeseen nähden toimiakseen kunnolla. Seuraavasta taulukosta voit nähdä, miten hengitystiheys vaikuttaa esimerk...