TR - Training & Recovery

Heräätkö usein aamulla suu kuivana? Entä päivällä? Tunnetko suusi kuivuvan päivän mittaan? Onko huulesi monesti kuivat, ei vain talvella vaan myös muina vuodenaikoina? Oletko miettinyt, mistä tämä johtuu? Istupa pieni hetki tuolillasi. Laita toinen käsi rinnalle solisluun alapuolelle ja toinen käsi vatsalle navan kohdalle. Hengitä normaalisti ja tunnustele, miten hengität. Liikkuuko ylempi käsi vai alempi? Vai eikö kumpikaan? Hengitätkö nenän vai suun kautta? Jos ylempi kätesi liikkuu, on hengityksesi nähtävästi rintakehän yläosalla tapahtuvaa hengitystä. Jos alempi kätesi liikkuu, myös vatsasi osallistuu hengittämiseen. Jos molemmat kätesi liikkuvat, on hengityksesi kunnossa. Jos taas kumpikaan käsi ei juurikaan liiku, voisi hengittämisessä olla kovastikin parantamisen varaa.  Se, että hengittäessäsi vain rintakehän yläosa liikkuu,  kielii siitä, että hengität suun kautta. Kun saat vatsasi hengitettäessä liikkeelle, käytät nenää. Se, että käytät nenää, saat alimmat kei...

Emme useinkaan mieti hengitystämme. Toisaalta hyvä niin, jos se on hyvälaatuista. Ei tarvitsekaan. Aika ajoin kannattaisi kuitenkin huomioida oma normaali hengitystiheys. Varsinkin silloin, kun tuntuu väsyneeltä ja elämä tuntuu muuten epämukavalta ja raskaalta. Normaalisti hengitämme n. 14-18 kertaa minuutissa. Tunnissa se tekee tuhat hengitystä ja vuorokaudessa noin 20 000 - 24 000. Ei mikään pieni luku! Joku henkilö voi hengittää jopa 25 kertaa minuutissa, joten se tekee vuorokaudessa 36 000 kertaa. Vielä hurjempaa! Kumpi luku on mielestäsi parempi? Valitettavasti isossa luvussa ei tällä kertaa ole voimaa eikä virtaa. Vaikka haukkoisimme ilmaa tuon 36 000 kertaa, vointimme olisi hyvin huono. Liika happi kehossa ei ole hyväksi, ihan kuin liika bensiini autossakaan. Auto alkaa nykiä. Samoin keho alkaa voida pahoin. Keho tarvitsee happea juuri oikeassa suhteessa sen tarpeeseen nähden toimiakseen kunnolla. Seuraavasta taulukosta voit nähdä, miten hengitystiheys vaikuttaa esimerk...

Terkuin Tuija ©©©

Olemme varmaan kaikki kuulleet tämän yksinkertaisen sanonnan ongelmien aikana: “Hengitä syvään sisään.”  Nyt on tieteellisesti todistettu, että tämä pitää paikkaansa, mutta että sanonta tulisi kuulua nykyään näin:” Hengitä syvään sisään ja tulet olemaan emotionaalisesti tietoisempi, mutta vain, jos hengität sisään nimenomaan sierainten kautta, et suun.” Keskellä kipuhetkeä ja vaikeuksia tämä saattaa kuitenkin tuntua vaikealta muistaa ja se, että kontrolloimalla hengitysrytmiä voisimme saada rauhoittavan vaikutuksen aikaan.   Hengitysrytmin säätelyn merkitys on kuitenkin tiedetty kautta aikojen. Esimerkiksi sotilaat ja kylmissä olosuhteissa toimivat käyttävät hidasta syvää hengitystä rauhoittamaan hermostoa, keventämään sydämen toimintaa ja aktivoimaan parasympaattisen hermoston toimintaa (rauhoittava vaikutus). Viime aikojen tutkimukset ovat nyt siis osoittaneet vielä suoran yhteyden nenähengityksen ja kognitiivisten toimintojen välillä!   Miten nenähengitys vaik...

Venäläinen lääkäri ja professori Konstantin Buteyko vietti satoja tunteja lääkärinkoulutuksestaan tutkiakseen kuolinvuoteella olleiden ihmisten hengitystä. Hän huomioi, että mitä lähemmäksi kuolemaa potilaat tulivat, sen huonommaksi heidän hengityksensä kävi. Hengitys näytti toimivan heidän terveytensä peilinä. Mitä huonommin potilaat voivat, sitä nopeampi, pinnallisempi, työläämpi ja lamaantuneempi heidän hengityksensä oli.                                                                      https://en.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Buteyko Buteykolla itsellään ei ollut hyvä terveys. Kiitos kuitenkin tekemästään nerokkaasta ja yksinkertaisesta havainnosta v. 1952 hän paransi itsensä korkeasta verenpaineesta. Nuoresta 29 vuoden iästään huolimatta hänellä oli hirvittävän korkea verenpaine 220/130. Koh...

Oulussa 21.3. luennoimassa Tietoisesta hengittämisestä Lasaretin Rossi-kabinetissa. Paikalla oli fyysisesti läsnä parikymmentä kuulijaa ja Skypen kautta toiset mokomat. Tässä linkki tapahtumaan Hengitysliiton sivuille https://www.facebook.com/hengitysliitto.pohjoissuomi/posts/1639626479388717 Ylpeä olen terveisin Tuija ©©©

Työpaikoilla yleisin puheenaihe aamuisin lienee, kuinka väsyttää, kuinka ei saatu unenpäästä kiinni illalla, kuinka uni loppui keskellä yötä. Miten se nyt näin on? Nukumme yhden kolmanneksen elämästämme. Todella paljon! Unen tarve on tietenkin yksilöllistä ja muuttuu iän myötä. Meidän pitäisi kuitenkin nukkua noin 7- 8 tuntia, nuoremmat vielä enemmän, vanhemmat yksilöllisesti vähemmän. Kuitenkin 5 % suomalaisista kärsii uniongelmista. Luku on vielä suurempi, kun kyseessä on ainoastaan nuoret. Väsyneenä huomaat, kuinka tärkeä uni on. Unen aikana elimistö korjaa soluvaurioita ja rakentaa esim. hermosolujen välisiä kytkentöjä. Varsinkin aamuyön tunnit ovat ns. anabolista, kehoa korjaavaa aikaa. Jos unesi loppuu aamulla liian varhain, jää tämä vaihe vaillinaiseksi, etkä olekaan palautunut kunnolla edellisen päivän rasituksesta.Sinun tulisikin nukkua vähintään kuusi tuntia, että kehon ja mielen palautumiseen tarvittavat viisi unen sykliä ehtisivät toteutua. Syyksi unettomuute...