Siirry pääsisältöön

Pienillä tavoitteilla intoa liikkumiseen

 

Korona on jyllännyt ja pakottanut järjestäjät luopumaan omasta intohimostaan järjestää massatapahtumia urheilun ja liikkumisen ystäville. Olen itse osallistunut muutamaan massatapahtumaan, mutta oikeastaan en ole kokenut itseäni niiden ystäväksi.  Niissä on jokin elementti, joka estää minua rentoutumaan ja nauttimaan liikkumisesta tapahtuman aikana.

Tänä keväänä aloin saada yllättäen Facebookin uutisvirtaan Virtual Runners – järjestön ilmoituksia eri ympäri maailmaa tapahtuvista juoksu- ja pyöräilytapahtumista. Aluksi en oikein ymmärtänyt mistä oli kyse. Ajattelin, että onpa outoa, että tällaista mainostetaan, kun matkustaakaan ei voi. Pikkuhiljaa tapahtumien luonne alkoi aueta minulle. Vaati vain pientä keskittymistä ja tarkempaa lontoon murteen lukemista, näemmä.

Sitten ymmärsin, että tapahtuma järjestetään tiettyinä päivinä, sinä maksat osallistumisesta tapahtumaan, suoritat itse valitsemasi ”kilpailumatkan”, todistat suorituksesi jollakin digitaalisella sovelluksella, saat diplomin ja vähän ajan kuluttua postilaatikkoon kilahtaa mitali. Tietysti mietin, että onkohan tämä humpuukia. Suoritan maksun ja maksu kilahtaa jonnekin Bahama-saarelle uima-altaan reunalla pötköttelevälle huumemafiosolle. Mutta uteliaisuus voitti ja se ajatus, että laitan itselleni tavoitteen, suoritan valitsemani urheilusuorituksen kunnialla tiettynä ilmoitettuna tapahtumapäivänä. En välttämättä tahdo diplomia tai mitalia, olenhan saanut liikkua ja tehdä hyvää itselleni.

Osallistuin ensimmäiseen tapahtumaan. Juoksi puolimaratonin. Diplomin sain tapahtuman portaalista jo muutaman tunnin kuluttua samana päivänä. Ja tulihan sieltä mitalikin! Pari viikkoa myöhässä, mutta upea mitali onkin.

Kuva: oma kuva

Jäin koukkuun! Sain jälleen ilmoituksen Faceen, että kohta olisi pyöräilytapahtuma. Siispä uutta matoa koukkuun. Ilmoittauduin, kruisailin tietyn matkan, diplomi löytyi tapahtuman portaalista ja pari viikkoa meni jälleen mitalin saapumisessa.

Kuva: oma kuva

Oletukseni osoittautui siis aivan vääräksi, ei näkyvää huiputusta mukana, vaikka mistä tuon tietää, minne rahat menevät.  Virtuaalinen osallistuminen maksaa noin 25 euroa, mutta oikeaan tapahtumaan osallistuminen maksaisi puolet enemmän. Mitali on kyllä niin painava, ettei sitä ihan parilla eurolla saa. Joten rahalle saa vastinetta kuitenkin, vaikkei se tässä nyt kaikkein vaikuttavin asia olekaan.

Etsin jo seuraavaa sopivaa tapahtumaa. Ei kolmas mitalikaan ihan hassua olisi 😊. Osallistuisiko New Yorkin  - maratoniin vai Havajin seikkailutapahtumaan?

Oletko itse törmännyt sosiaalisessa mediassa tähän? Löydät tapahtumia helposti virtualrunners.org – sivustolta. Löytyy varmaan sinullekin sopivia. Ja oletko tietoinen, että voit samaan tapaan nousta Mont Everestille tai Kilimanjarolle? Näissä tapahtumissa on tietty kilometrimäärä, joka sinun tulee suorittaa tietyn ajanjakson aikana. Menopelin saat itse valita, kunhan et polttomoottoria pistä allesi.

Todella kivaa vaihtelua. Ei huolta koronasta. Ei turhia järjestelyitä. Voit juosta, pyöräillä, soutaa, kävellä jne. kotikulmilla tai vaikkapa kesälomalla, missä nyt oletkin vaikka tuntureilla. Onnistuu kavereiden kanssakin. Pistäpä korvan taa ja osallistu uteliaisuudesta. Matka ei tapa vaan se vauhti. Ja onnittelut saa ihan diplomin ja kortin muodossa 😊


Terkuin

Tuija ©©©

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...