Siirry pääsisältöön

Mikä motivoi sinun toimintaasi?

Olen jo pari kuukautta pohtinut sanaa motivaatio. Syy tähän on ollut mahdollisuus toimia huomioijana viime viikkoina, jolloin on ollut aikaa seurata ihmisten toimintaa ja pohtia omaksi huvikseen heidän toimintaansa johtaneita syitä. Mikä on se asia, joka vie ihmistä eteenpäin, saa toimimaan? Mikä saa ihmisen nousemaan aamulla varhain, vaikkei työhön tarvitse lähteä? Mikä saa toisen touhuamaan kuin heikkopää, vaikka joku toinen voi pötkötellä sohvalla kaikessa rauhassa mieli off - asennossa. Entä jos siirrytään suurempaan perspektiiviin, yhteiskuntaan, mikä voima yhteiskunnassa motivoi ihmisiä, vai motivoiko mikään?


Kuva: pixabay, motivaatio

Psykologiassa motivaatio nähdään haluna tehdä jotain ja sitä kuvataan usein sillä, mikä aktivoi toimimaan, mikä saa ihmisen tai muun olion valitsemaan tietyn käyttäytymisen tai asian ja mikä saa heidät vastaamaan samaan ärsykkeeseen välillä eri tavoin? Miksi oikein käyttäydymme siten kuin käyttäydymme?

Motivaatio on toiminnan voima. Voiman takana voidaan nähdä olevan jokin vietti, tarve, tavoite, vaisto, jokin taustalla oleva syy tai nykyinen muotisana, flow.  Nämä suuntaavat ja virittävät suoritukseen, joka onnistuu niin, millaiset edellytykset ja valmiudet suorittajalla on kyseiseen toimintaan. Motivaation aste saattaa vaihdella eri tilanteissa ja eri aikoina eri paljon. Viimeiset puolitoista vuotta on pandemia vaikuttanut motivaatioon sekä työssä että vapaa-aikana. Joitakin etätyö on inspiroinut, toisia ei. Samoin harrastaminen on toisilla noussut suosioon, toiset ovat vaipuneet entistä syvemmälle sohvaan. Motivaatio, toiminnan voima, kertoo myös, millä intensiteetillä henkilö käyttää omia resurssejaan toiminnan suorittamiseksi.

Motivaatiota voidaan myös mitata.  Tähän voidaan käyttää validoitua ja siten luotettavaa Reiss Motivaatio- työkalua (RPM). Jokaisella yksilöllä on täysin yksilöllinen ns. motivaatioprofiili, oma järjestys toimintaa ohjaaville motiiveille. Tämä saa meidät toimimaan saman ärsytyksen saatuamme eri tavalla. Motivaatioprofiilissa erotellaan seuraavanlaisia perusmotiiveja: valta, riippumattomuus, kunnia, sosiaaliset kontaktit, perhe, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen, keräily, idealismi, status, kosto, voittaminen, romantiikka, esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus sekä rauhallisuus ja mielen rauha. Mihin järjestykseen itse laittaisit näitä? Voitko selvästi sanoa, mitkä motiivit ohjaavat sinun toimintaasi? Mikä motivoi?

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa, vaikka kuinka pitkään, mutta sitä en tee. Syy, miksi lähdin tänään kirjoittamaan tästä, on se, että sosiaalisessa mediassa osui silmiini Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston järjestämä, TTL:n fb -sivustolla oleva, kilpailu tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi työpaikoilla. ( https://fb.watch/72x65I_Ys9/ ) Kilpailuun voi osallistua omalla hienolla TULE – oireita ennaltaehkäisevällä esimerkillä. Tämä on hienoa, että kampanjoidaan tällaista ja toivon kovasti, että tämä tulee mahdollisimman monelle työpaikalle tiedoksi ja pohdittavaksi. TULE – ongelmat näyttävät tulevan yhä enemmän nykyihmisten työterveyttä uhkaavaksi riesaksi. Pisteet tästä ja ota sinäkin vaarin ja etsi käsiisi ohjeita niska-hartiaseudun jumeihin heti nyt.

Mutta se, mikä sai minut kimpaantumaan kilpailun esittelyssä, oli tapa, miten työpaikkoja motivoitiin osallistumaan kilpailuun: Matka Espanjaan marraskuussa 2022 koko työporukalle! Hyvä on. Maa on ihan jees ja loma tietysti siihen päälle vielä huippu, mutta meneekö tämä lahjaporkkana liian kauaksi kestävästä kehityksestä! Eikö työpaikalle ja työntekijöille riittäisi motivaatioksi yksinkertaisuudessaan vain parempi terveys ja hyvinvointi, jaksaminen työssä ja töiden jälkeen kotona, harrastamisen mahdollistuminen jne. Täytyykö lahjoa?

No, kuten edellä kirjoitin, motiivit ja arvot voivat olla Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirastollakin eri järjestyksessä kuin minulla. Motiiveistakaan ei pidä vissiin siis taistella. Miten sinun mielestäsi meni tämä kilpailuun houkutteleminen? Lähtisitkö mukaan vai millä lähtisit mukaan?

Terkuin

Tuija ©©©


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...