Siirry pääsisältöön

UNEN MERKITYKSESTÄ HYVINVOINTIIN

Unesta olen aikaisemminkin kirjoittanut. Sen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Keho lepää, palautuu, rakentuu uudestaan yön aikana. Samoin mieli lepää, palautuu ja rakentuu uudestaan unen aikana. Siis koko ihminen saa rakentua uudestaan, täyttyä voimalla ja tasapainolla yön aikana, saa uuden mahdollisuuden seuraavaan päivään. Mutta toteutuuko tämä keholle ja mielelle suotu mahdollisuus nykypäivänä? Ei valitettavasti.

Uni ei ole vain se, mitä illalla nukkumaan mentäessä haemme. Se on paljon suurempi kokonaisuus ja sen vaikutukset ovat korvaamattomat. Unen puute vaikuttaa kaikkeen, yleiseen vireystilaan, ruokahaluun, oppimiseen, muistitoimintoihin, työssä jaksamiseen, vuorovaikutukseen, mielialaan jne. Listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Miksi sitten olemme ensimmäisenä aina tinkimässä unelle suoduista tunneista? Joskus jopa kuulee, että uni on elämältä hukattua aikaa. Voi kyllä  joskus olla näin lyhyellä ajanjaksolla, mutta pitemmän päälle  se ei tutkimustiedon mukaan ole.

Sain olla mukana mielenkiintoisessa terveyden edistämisen projektissa muutaman opiskelukaverini kanssa. Oikeastaan tämä oli meidän oma opintoprojekti, jonka suunnittelimme alusta asti ja toteutimme ja suoritimme myös kirjallisen dokumentoinnin käytännön toteutuksen lisäksi. Aiheenamme oli juuri Unen merkitys hyvinvointiin. Kohderyhmänämme oli pienten lasten vanhemmat, joilla unen puute on suurin. Saimmekin jakaa tätä tärkeää tietoutta Kuopion Apajassa, Mannerheimin lastensuojeluliiton Perhekahvilassa. Kerroimme unesta ja unenhuollosta tietovisan kysymyksillä herättäen kuulijat mukaan keskusteluun ja lopuksi pidimme rentoutusosion kokeilemalla kolmea eri hengitystekniikkaa. Bingo! Saimme kehuja ;)

Hyvät ihmiset, tehkää itsellene palvelus ja muistakaa varata päivittäiseen kalenteriinne tarpeeksi aikaa nukkumiseen, vähintään 6-8 tuntia, ihan kuin teette muillekin tehtävillenne. Lyhyenä oppimääränä: telkku  ja sosiaaliset mediat kiinni puolitoista tuntia ennen nukkumaan menoa,  mielen rentoutusta päivän kiireiltä ja huolilta,  makuuhuone viihtyisäksi, viileäksi ja rauhalliseksi. Ja avot! Aamulla kiitätte itseänne illan uhrauksista, samoin mielesi ja kehosi kiittää!

Kiitos Kati, Niina ja Tanja, että sain työskennellä kanssanne! 

Tuija ©


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...

KUN KEHO MUISTAA, MITÄ MIELI EI SANALLISTA

Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...