TR - Training & Recovery

Venäläinen lääkäri ja professori Konstantin Buteyko vietti satoja tunteja lääkärinkoulutuksestaan tutkiakseen kuolinvuoteella olleiden ihmisten hengitystä. Hän huomioi, että mitä lähemmäksi kuolemaa potilaat tulivat, sen huonommaksi heidän hengityksensä kävi. Hengitys näytti toimivan heidän terveytensä peilinä. Mitä huonommin potilaat voivat, sitä nopeampi, pinnallisempi, työläämpi ja lamaantuneempi heidän hengityksensä oli.                                                                      https://en.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Buteyko Buteykolla itsellään ei ollut hyvä terveys. Kiitos kuitenkin tekemästään nerokkaasta ja yksinkertaisesta havainnosta v. 1952 hän paransi itsensä korkeasta verenpaineesta. Nuoresta 29 vuoden iästään huolimatta hänellä oli hirvittävän korkea verenpaine 220/130. Koh...

Oulussa 21.3. luennoimassa Tietoisesta hengittämisestä Lasaretin Rossi-kabinetissa. Paikalla oli fyysisesti läsnä parikymmentä kuulijaa ja Skypen kautta toiset mokomat. Tässä linkki tapahtumaan Hengitysliiton sivuille https://www.facebook.com/hengitysliitto.pohjoissuomi/posts/1639626479388717 Ylpeä olen terveisin Tuija ©©©

Työpaikoilla yleisin puheenaihe aamuisin lienee, kuinka väsyttää, kuinka ei saatu unenpäästä kiinni illalla, kuinka uni loppui keskellä yötä. Miten se nyt näin on? Nukumme yhden kolmanneksen elämästämme. Todella paljon! Unen tarve on tietenkin yksilöllistä ja muuttuu iän myötä. Meidän pitäisi kuitenkin nukkua noin 7- 8 tuntia, nuoremmat vielä enemmän, vanhemmat yksilöllisesti vähemmän. Kuitenkin 5 % suomalaisista kärsii uniongelmista. Luku on vielä suurempi, kun kyseessä on ainoastaan nuoret. Väsyneenä huomaat, kuinka tärkeä uni on. Unen aikana elimistö korjaa soluvaurioita ja rakentaa esim. hermosolujen välisiä kytkentöjä. Varsinkin aamuyön tunnit ovat ns. anabolista, kehoa korjaavaa aikaa. Jos unesi loppuu aamulla liian varhain, jää tämä vaihe vaillinaiseksi, etkä olekaan palautunut kunnolla edellisen päivän rasituksesta.Sinun tulisikin nukkua vähintään kuusi tuntia, että kehon ja mielen palautumiseen tarvittavat viisi unen sykliä ehtisivät toteutua. Syyksi unettomuute...

Unesta olen aikaisemminkin kirjoittanut. Sen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Keho lepää, palautuu, rakentuu uudestaan yön aikana. Samoin mieli lepää, palautuu ja rakentuu uudestaan unen aikana. Siis koko ihminen saa rakentua uudestaan, täyttyä voimalla ja tasapainolla yön aikana, saa uuden mahdollisuuden seuraavaan päivään. Mutta toteutuuko tämä keholle ja mielelle suotu mahdollisuus nykypäivänä? Ei valitettavasti. Uni ei ole vain se, mitä illalla nukkumaan mentäessä haemme. Se on paljon suurempi kokonaisuus ja sen vaikutukset ovat korvaamattomat. Unen puute vaikuttaa kaikkeen, yleiseen vireystilaan, ruokahaluun, oppimiseen, muistitoimintoihin, työssä jaksamiseen, vuorovaikutukseen, mielialaan jne. Listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Miksi sitten olemme ensimmäisenä aina tinkimässä unelle suoduista tunneista? Joskus jopa kuulee, että uni on elämältä hukattua aikaa. Voi kyllä  joskus olla näin lyhyellä ajanjaksolla, mutta pitemmän päälle  se ei tutkimustied...

Uusi aluevaltaus :-) Pidän luennon hengittämisestä, tietoisesta hengittämisestä, sekä apuvälineistä ja tekniikoista, joilla voi parantaa päivittäistä hyvinvointia. Pidä peukkua! Tietoa linkistä:  http://www.hengitysyhdistys.fi/oulunseutu/ajankohtaista/tapahtumat/tietoisesta-hengitt%C3%A4misest%C3%A4-avaimet-hyvinvointiin-teemailta Terkuin Tuikku :-)

Fyysinen harjoitus lisää aktiivisten lihasten aineenvaihduntaa. Toimiakseen lihakset tarvitsevat energian lisäksi happea, mikä vaatii hengityselimistöltä tehokkaampaa toimintaa. Lisähapen tarve kasvattaa puolestaan hiilidioksidin tuotantoa. Fyysisen rasituksen saavuttaessa keskiraskaan tai raskaan tason alkaa lihaksissa muodostua myös maitohappoa. Tällöin hengitys- ja verenkiertoelimistö lisää yhä edelleen hapenvälitystä kudoksille. Samanaikaisesti hiilidioksidin ja vetyionien poistuminen elimistöstä tehostuu. Hengityksen eteen tulee tehdä enemmän työtä. Nenä ei enää välttämättä riitä kuljettamaan tarpeeksi happea sisään ja hiilidioksidia ulos, joten toimintaa tehostamaan otetaan avuksi suu. Hengitystiheys myös kasvaa. Normaalilla aikuisella henkilöllä hengitetyn ilman määrä levossa on 5-6 litraa minuutissa. Maksimaalisen harjoituksen aikana tämä voi nousta jopa 150 - 200 litraan minuutissa. Samanaikaisesti verenkierto vilkastuu nelin- tai kuusinkertaiseksi lepoon verrattuna. (Levit...

Huomaan kirjoittaneeni tässä blogissani hengittämisestä jo aikaisemminkin, mutta en voi ohittaa tätä aihetta pelkällä olan kohautuksella. Mitä enemmän tutustun varmaan  meistä kaikista itsestäänselvyytenä pidettävään toimintoon nimeltä hengittäminen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen sen tärkeydestä ja siitä, ettei sen tärkeyttä osata huomioida nykyään ollenkaan, ei tavallisena pulliaisena, muttei terveydenhuollossakaan. Ravintoasioita mietimme joskus todella tarkkaan ja niin tulee tehdäkin. Entä hengittäminen? Kuinka moni miettii omaa hengitystään?  Me vain touhuamme päivästä toiseen miettimättä, mikä oikeastaan pitää meidät elossa, mikä auttaa siinä, että voimme ylipäätään liikuttaa käsiämme, jalkojamme ja jopa ajatuksiamme.  Mutta otetaanpa esimerkkinä  juuri syntynyt vauva. Mitä häneltä ensimmäisenä odotetaan? Juuri sitä, hengittääkö hän vai ei ja miten  hyvin hänen elimistönsä saa hyväksikäytettyä sisään hengitetyn hapen. Eikö vain? Mutta mietimmekö me...