Siirry pääsisältöön

Rytmikkään optimaalisen hengityksen vaikutus ja merkitys

 

Nopea keino parantaa omaa hyvinvointia arjessa on tulla tietoiseksi omasta hengityksestä eri tilanteissa. Tällä voi oikeastaan aloittaa oman hyvinvointinsa parantamisen, jos liikkuminen ei nappaa heti kättelyssä. Tänään kirjoitan siis (olen varmaan jo aikaisemminkin kirjoittanut 😊) rytmikkään optimaalisen hengityksen vaikutuksesta ja merkityksestä hyvinvoinnissamme.

Tasaisella ja hyvän rytmin hengityksellä on valtava merkitys kehoomme ja mieleemme. Optimaalinen rytmi, joka on tyypillisesti 5–7 sekuntia sisään ja 5–7 sekuntia ulos, on merkittävä siksi, että se osuu useimpien ihmisten parasympaattisen hermoston optimaaliseen resonanssitaajuuteen. Kun hengitys ja sydämen toiminta osuvat tähän resonanssiin, sydämen sykevaihtelu (HRV) maksimoituu. Korkea ja säännöllinen HRV on vahvin mittari hermoston joustavuudesta ja kyvystä siirtyä tehokkaasti stressistä lepoon. Se antaa syvän rentoutumisvasteen ja kääntää sympaattisen järjestelmän toimintaa alas.


Kuva: Pixabay

Rytmikäs hengitys vakauttaa sydämen toimintaa ja alentaa stressihormonien aiheuttamia verenpaineen piikkejä, mikä auttaa pitkän ajan hengitysharjoittelulla verenpaineen normalisoitumiseen. Esim. hengitys 5 sekuntia sisään ja 5 sekuntia ulos optimoi kehon hiilidioksidi -tasoja, mikä mahdollistaa Bohr-ilmiön mukaisen tehokkaamman hapen vapautumisen verestä kehon kudoksiin (esim. aivoihin ja lihaksiin).

Rytmikäs hengitys parantaa myös ruoansulatusta aktivoimalla suoliston liikkuvuutta (palleahengitys) ja entsyymien eritystä (vagushermon vaikutuksesta aivo-suoli-akseliin) Vagushermolla on lisäksi suora rooli tulehdusreaktioiden säätelyssä. Sen aktivointi auttaa kehoa hillitsemään liiallista tulehdusta.

Optimaalisen CO2 -tason ja rytmin ansiosta aivojen verenkierto (joka vaikuttaa keskittymiseen ja muistiin) pysyy vakaana ja tehokkaana. Rytmi itsessään on voimakas tekijä, joka estää mielen vaeltelun. Säännöllinen harjoittelu vahvistaa tarkkaavaisuuden säätelyä.

Hengittämällä rytmikkäästi ja optimaalisesti voi tasapainottaa mielen liikkeitä. Rytmin avulla voidaan rauhoittaa sympaattista hermostoa, joka on usein liiallisten ahdistus- ja paniikkikohtausten taustalla. Kun autonominen hermosto on tasapainossa (korkea HRV), mielesi sietää paremmin tunteiden vaihteluja ja palautuu nopeammin emotionaalisesta stressistä.

Niinpä optimaalisella hengityksellä saa muodostettua tilan, jossa keho ja mieli toimivat mahdollisimman tehokkaasti ja harmonisesti. Se ei ole pelkästään rentoutumistekniikka, vaan perusmekanismi terveyden ja psykologisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kannattaa tarttua tähän, eikä maksa mitään muuta kuin oman huomion. Siitä, mitä tulisi huomioida hengityksen yhteydessä, löydät vastauksia aikaisemmista kirjoituksista. Ja jos tuntuu hankalalta, tervetuloa joogaamaan kanssani.

Terkuin

Tuija

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...