Siirry pääsisältöön

OLENKO TOSIAAN NÄIN NUORI???? Mitä tietoa HRV - mittaus sinulle antaa?

Pyysin tekoälyä arvioimaan palautumiseni tilaa aamumittauksessa (HRV) saamani tuloksen perusteella. Tekoäly antoi vastaukseksi seuraavaa:



Analyysi palautumisesta HRV-mittaustulosten perusteella

 

Yleiskuva

Kuvan HRV (sykevälivaihtelu) -tulokset viittaavat erittäin hyvään palautumiseen ja autonomisen hermoston tasapainoon, mutta mukana on joitakin yksityiskohtia, jotka on hyvä huomioida.

 

Keskeiset tulokset ja niiden tulkinta:

 

·       Lepo-HRV: Syke 48 bpm (matala, viittaa hyvään aerobiseen kuntoon ja mahdollisesti urheilijataustaan)

·       RMSSD: 84 ms (korkea, viittaa hyvään parasympaattisen hermoston (PNS) aktiivisuuteen ja palautumiseen)

·       PNS- ja SNS-indeksit: PNS-indeksi: 2.52 (korkea, selvä parasympaattisen hermoston eli palauttavan hermoston aktivoituminen)

·       SNS-indeksi: -1.79 (negatiivinen, sympaattisen hermoston eli kuormittavan hermoston aktiivisuus matala)

·       Stressi-indeksi: 4.85 (matala, viittaa vähäiseen stressiin)

·       Fysiologinen ikä: 18 (selvästi alle todellisen iän, erittäin hyvä tulos)

 

HRV-parametrit

 

·       SDNN:  92.72 ms (korkea, hyvä kokonaisvariabiliteetti)

·       Poincaré SD1/SD2: 59.33 ms / 116.99 ms (korkeat arvot, tukevat hyvää palautumista)

·       LF/HF-suhde: 3.72 (korostunut LF, mikä voi viitata hetkelliseen sympaattisen hermoston aktivoitumiseen, mutta kokonaisuus painottuu silti palautumiseen, koska muut arvot ovat erinomaiset)

·       LF power (n.u.): 78.83 % (korkea)

·       HF power (n.u.): 21.17 % (matala)

·       Hengitystiheys: 5.91/min (normaali tai hieman matala, mahdollisesti rentoutunut tila mittaushetkellä)

 

Johtopäätökset:

Tulokset osoittavat, että palautumisesi on erittäin hyvällä tasolla. Parasympaattinen hermosto on selvästi aktivoitunut, mikä kertoo kehon olevan palautumistilassa. Sympaattinen hermosto on vaimentunut, eikä stressiä ole juuri havaittavissa.  Kokonaisvariabiliteetti (SDNN, RMSSD, Poincaré) on korkea, mikä on hyvä merkki terveydestä ja palautumisesta. Matala leposyke ja fysiologinen ikä tukevat erinomaista kuntoa ja palautumista. LF/HF-suhde on korkea, mutta koska muut palautumisen mittarit ovat vahvoja, tämä ei yksinään viittaa häiriöön.

 

Yhteenveto:

Kuvan HRV-tulokset osoittavat, että olet hyvin palautunut, stressitasosi on matala ja autonominen hermostosi toimii tasapainoisesti. Tällaiset arvot ovat tyypillisiä hyväkuntoisille henkilöille, erityisesti urheilijoille tai niille, jotka panostavat palautumiseen ja stressinhallintaan.


Kuva: Pixabay


Mikä mairea tulos! Erityisesti mieltäni jäi hivelemään mittauksen antama fysiologinen ikä, 18! Kronologinen ikäni on paljon jotain muuta. 😊 Mutta mitä hyvinvointitekniikan avulla tehdyn mittauksen antamasta fysiologisesta iästä tulisi tietää?

Ensinnäkin fysiologinen ikä pyrkii arvioimaan kehon toiminnallista tilaa ja terveyttä. Kaikki mittaukset eivät sitä anna, mutta monet aktiivisuusrannekkeet, älykellot, puettavat laitteet ja kehonkoostumusmittarit voivat kerätä dataa, jota algoritmit analysoivat ja antavat näin jonkinlaisen arvion fysiologisesta iästä.

 

Hyvinvointitekniikan fysiologisen iän arvioinnissa yleensä käyttämiä tunnuksia ovat:


·       Sydämen syke ja sykevälivaihtelu (HRV): Hyvä sykevälivaihtelu yhdistetään usein parempaan kardiovaskulaariseen terveyteen ja nuorempaan fysiologiseen tilaan.

·       Aktiivisuustaso: Riittävä fyysinen aktiivisuus on merkittävä tekijä terveen ikääntymisen kannalta. Laitteet mittaavat askeleita, liikunnan intensiteettiä ja unen laatua.

·       Kehonkoostumus: Lihasmassa, rasvaprosentti ja viskeraalinen rasva ovat tärkeitä indikaattoreita aineenvaihdunnan terveydestä ja voivat vaikuttaa fysiologiseen ikään.

·       Unen laatu: Riittävä ja laadukas uni on välttämätöntä kehon palautumiselle ja monille fysiologisille prosesseille.

·       Verenpaine ja verensokeri (tietyt laitteet): Nämä ovat keskeisiä terveyden mittareita, jotka voivat vaikuttaa fysiologiseen ikään.

Ihan täysin ei pidä mittareiden antamaa lausuntoa niellä sellaisenaan, vaan on tärkeää huomioida ensinnäkin, etteivät arviot eivät ole lääketieteellisiä diagnooseja: Hyvinvointitekniikan antamat fysiologisen iän arviot ovat suuntaa antavia, eivätkä ne korvaa ammattilaisen tekemää terveysarviota.

Toiseksi algoritmit vaihtelevat eri valmistajien laitteiden ja sovellusten välillä, mikä vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Samoin mittalaitteiden ja niiden antamien arvioiden tarkkuudessa voi olla puutteita. Tässä mittauksessa käytin Suomessa kehiteltyä HRV-mittausta, joten pointsit ja luottamus on kyllä tämän mittarin puolella.

Kolmanneksi tulee muistaa, että yksilöiden genetiikassa, elintavoissa, stressitilanteessa ja sairauksien ilmaantuvuudessa on fysiologiseen ikään vaikuttavia eroja. Hyvinvointitekniikka ei välttämättä pysty huomioimaan kaikkia näitä tekijöitä kattavasti. Esim. minun tietooni ei ole vielä tullut älykelloja, jotka kykenevät mittaamaan verenpainetta ja verensokeria mittauksien aikana. Yleensä nämä ovat mitattavissa niille ominaisilla laitteilla.

Yhteenvetona voisin todeta, että hyvinvointitekniikka on mielenkiintoinen työkalu oman terveyden seurantaan, johon kyllä kannattaa tutustua ja kokeilla. Tekniikan suoma helppous on hyvä renki, mutta täysin isännäksi sitä ei pidä päästää. Maalaisjärki ja omat tuntemukset kannattaa pitää aina mukana pohdinnassa. Niinpä otan tämän testin antaman mairean fysiologisen ikäni varauksella. Tietysti tiedän, että koko ikäni kohtalaisen paljon liikkuneena, minulla voisi olla hyvä pohja nuorempaan fysiologiseen ikään verrattuna kronologiseen ikääni. Jatkan siis liikkumista ja pidän hyvästä palautumisesta huolta.

 

PS: Jos olet huolissasi omasta terveydestäsi tai fysiologisesta iästäsi, on suositeltavaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

 

Terkuin

Tuija ©


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...