Siirry pääsisältöön

Paleletko iltaisin ennen nukkumaan menoa?

 Oletko iltaisin vilukinttu? Pidät villasukkia jalassa, ylimääräistä collegea päällä, kun menet nukkumaan. Nenänpää ja sormetkin ovat kylmät. Tunnet varmaan, että päiväsi on nyt tältä päivältä tapetoitu ja on aika mennä levolle. Mutta eihän se uni tule, kun on niin KYLMÄ!

Kuva: iStock, https://urly.fi/2xgt

Tässä pieni vinkki sinulle. Kun menet nukkumaan, käänny ensin vasemmalle kyljellesi. Anna vasemman käden painaa vasenta puolta rintakehästäsi 5 - 10 minuuttia ja hengittelet rauhallisesti. Ja kas, varpaasi, sormesi, nenänpääsi ovat alkaneet lämmetä. Käännä sitten kylkeäsi. Vaihdat oikealle kyljelle lepäämään ja annat jälleen oikean käden painaa oikeata rintakehää ja hengittelet rauhallisesti. Ja naps! Kohta olet unten mailla. 

Mihin tämä perustuu? Sellaiseen, mitä et päivisin välttämättä aina tiedosta. Nenä :) ja sierainten toiminta! Sieraimet toimivat eri aikaan. Kun toinen sierain aukeaa, toinen menee kiinni. Normaalisti sierainten aktiivisuus toimii 100 - 120 minuutin syklillä. Oletko tullut ajatelleeksi?

Kuva: iStock, https://urly.fi/2xgY

Tämä vaihtelu voi häiriintyä eri syistä. Ja näitä on esim. tunnepitoiset reaktiot, tulehdukset, epäsäännölliset ruokailu- ja nukkumistavat. Nämä aiheuttavat, että toisen sieraimen toiminta jää päälle, toinen sierain jää auki pitemmäksi aikaa. Jo kuusi tuntia kestänyt hengittäminen vain toisen sieraimen kautta voi alkaa vaikuttaa terveyteesi ja vielä pitempi aika saa kehossasi vakavampia oireita aikaan. 

Tämän ilmiön takana on sierainten osallisuus autonomisen hermoston toimintaan. Vasen sierain edustaa parasympaattista hermostoa ja oikea puolestaan sympaattista. Oikea sierain laittaa kaasua kehoon ja vasen jarruttaa. Ja kun toiminta sieraimissa vaihtuu tasaisin väliajoin, keho pysyy tasapainossa. Meillä on hieno keho!

Ja tuohon vinkkiin selvennykseksi. Kun menet kylmillä jaloilla ja palelevana nukkumaan, oikea sierain antaa kaasua kehollesi, laittaa veren kiertämään. Ja sen jälkeen, kun keho on lämmennyt, olet kääntänyt kylkeä, vasen sierain rauhoittaa ja pääset ansaitulle levolle.

Kokeile! Ei maksa kuin vaivan verran.

Ps. Pidäthän nenästäsi hyvää huolta 👍


Terveisin


Tuija 💓💓💓


Lähde: MediYoga

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...
Lähetä kommentti
Lue lisää

KUN KEHO MUISTAA, MITÄ MIELI EI SANALLISTA

Monet meistä kantavat kehossaan selittämätöntä kuormitusta, esim. selkäkipuja, joille lääkäri ei löydä syytä, suolen toimintahäiriöitä, jatkuvaa lihaskireyttä tai taustalla kytevää levottomuutta, jota mikään logiikka ei selitä. Tätä ilmiötä on alettu lähestyä yhä enenevässä määrin neurobiologian, epigenetiikan ja psykosomatiikan leikkauspisteessä. Vielä täysin selittämättöminä kysymyksinä voidaan esittää: Miten aiemman sukupolven traumat voivat näkyä meidän soluissamme, miten autonominen hermostomme reagoi niihin ja miksi kehollinen harjoitus, kuten jooga, voi toimia avaimena toipumiseen? Ajatus siitä, että trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, ei ole enää pelkkää psykologista spekulaatiota. Viimeisimmät epigeneettiset tutkimukset osoittavat, että vakava ja pitkittynyt stressi voi jättää molekyylitasolla "muistijäljen" sukusoluihin. Epigenetiikka on tiede, joka tutkii, miten ympäristötekijät muuttavat geenien ilmentymistä ilman, että itse DNA:n emäsjärjestys muuttuu. Tutk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...
Lähetä kommentti
Lue lisää