Siirry pääsisältöön

Väsyttääkö? – Mikä neuvoksi?


Työpaikoilla yleisin puheenaihe aamuisin lienee, kuinka väsyttää, kuinka ei saatu unenpäästä kiinni illalla, kuinka uni loppui keskellä yötä. Miten se nyt näin on?

Nukumme yhden kolmanneksen elämästämme. Todella paljon! Unen tarve on tietenkin yksilöllistä ja muuttuu iän myötä. Nukumme keskimäärin noin 7- 8 tuntia, nuoremmat enemmän, vanhemmat vähemmän.

Väsyneenä huomaat, kuinka tärkeä uni on. Se onkin fyysisen ja psyykkisen terveyden edellytys. Unen aikana elimistö korjaa soluvaurioita ja rakentaa esim. hermosolujen välisiä kytkentöjä. Varsinkin aamuyön tunnit ovat ns. anabolista, kehoa korjaavaa aikaa. Jos unesi loppuu aamulla liian varhain, jää tämä vaihe vaillinaiseksi, etkä olekaan palautunut kunnolla edellisen päivän rasituksesta.

Unettomuus lisää riskiä sairastua erilaisiin, hyvin vakaviinkin, sairauksiin, kuten lihavuuteen, aikuisiän diabetekseen, syöpään, sydän- ja verisuonitautiin, metaboliseen oireyhtymään sekä vaikuttaa immunologiaan lisäten kroonista tulehdusta kehossa. Unettomuus vaikuttaa myös negatiivisesti jo olemassa oleviin sairauksiin ja vaivoihin. Vähäinen unen määrä ja laatu vaikuttavat myös muistitoimintoihin, oppimiseen, luovuuteen sekä yleiseen vireystilaan ja mielenlaatuun. Yleensä tätä yritetään korjata suurella määrällä kahvia ja makeita kahvileipiä sekä jo aamupalalla että kahvitauoilla. Tunnistatko tämän?

Lyhyistä unettomuuden jaksoista ei tarvitse säikähtää. Niitä tulee ja menee jokaisella. Jos kuukauden mittaisia unettomuusjaksoja kuitenkin alkaa ilmaantua, tulee ongelmaan hakea apua, sillä unettomuus lisää sairauksien kautta kuolleisuusriskiä. Sitä nyt kukaan tuskin tietoisesti haluaa.

Syyksi unettomuuteen kerrotaan yleensä olevan kiireinen elämä, kova työtahti, vuorotyö sekä lisääntyneet matkustelut aikaeroineen. Näin tietenkin on, mutta monesti jää huomaamatta omien elintapojen ja – tottumusten vaikutus. Esimerkiksi lisääntyneellä nautintoaineiden käytöllä on unettomuutta lisäävä vaikutus. Unettomuus taas lisää mielialahäiriöitä, kykenemättömyyttä tehdä päätöksiä ja elää tässä ja nyt, touhuta tehokkaasti yms. Tehottomuuden tunne laskee mielialaa ja sitä lääkitään taas nautintoaineilla jne. Oravanpyörä on valmiina.

Mutta mikä sitten olisi hyväksi neuvoksi? Ensisijaisesti käytetään lääkkeettömiä vaihtoehtoja. Lääkkeet kyllä tehoavat, mutta lisäävät riskiä lääkeaineriippuvuuteen, joka puolestaan voi lisätä kierroksia oravanpyörään.

Parasta olisi ensin tarkistaa omat elämäntavat: Elänkö terveellisesti ja tasapainoisesti? Liikunko tarpeeksi vai liian paljon vai liian kovaa ennen nukkumaanmenoa? Osaanko rauhoittua ennen nukahtamista? Onko päivä-unirytmi muuten kunnossa? Elänkö liian kiireisesti koko päivän?

Entä miten ravinnon laita on? Saanko terveellistä ravintoa säännöllisesti päivän aikana? Syönkö iltaisin liian raskaasti vai olenko liian nälkäinen nukkumaan mennessäni? Syönkö juuri oikeanlaista iltapalaa ennen vuoteeseen menoa? Johtuuko unettomuus liiallisesta nautintoaineiden nauttimisesta? Juonko piristävää kahvia liian myöhään ja liian paljon yleensäkin päivän aikana?

Lisäksi nukkumisympäristö tulisi tehdä mielekkääksi. Huoneen lämpötilan tulee olla sopiva. Huone tulee olla rauhallinen ja pimennetty. Mobiililaitteet tulee olla mielellään yli puolen metrin päässä kehosta ja niitä ei tulisi käyttää ennen nukahtamista virkistävän sinisen valon vuoksi. Vuode tulisi priorisoida vain nukkumiselle ja nukkumista edistäville asioille (öhöm!). Vuoteeseen eivät kuulu murheet, riidat, työt ja kotityöt yms. Ne tulee ratkaista päivällä, jotta pääset levollisesti nukahtamaan.


Aloittaa voi vaikka 2 – 3 muutoksella. Niitä voi lisätä pikku hiljaa, kun tuloksia alkaa näkyä. Itselleen tulee kuitenkin olla kärsivällinen, eikä antaa paniikin yltyä, jos uni ei heti tulekaan silmään. Neuvona on, että vuoteesta tulee nousta tekemään jotain muuta, jos unta ei 15 minuutin kuluttua valojen sammuttamisesta kuulu. Oletko muuten kokeillut lämmintä maitoa englantilaisten tapaan unen tuojana? Why not? Kaikki kokeilut ovat sallittuja. 


Terkuin

Tuija ©

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...