Siirry pääsisältöön

KESÄKSI RANTAKUNTOON - TERVEYS PELISSÄ?


Ensimmäinen vuoden vaihteessa luvattu oman terveyden edistämisen buumi alkaa todennäköisesti tässä vaiheessa olla jo hiipumaan päin. Vai onko? Hyvä jos, ei, mutta joillekin on voinut tulla sellainen tunne, ettei se olekaan niin mielekästä ja helppoa saada yhtäkkiä 10 kiloa pois kahdella punttisalikeikalla viikossa kahden kuukauden aikana. Muutoksia on varmaan tullut ja hyvään suuntaan lihaskoostumuksen mukaan, vaikkei puntari näytäkään toista. Totuushan on se, että lihas painaa enemmän kuin läski!

Kohta alkaa toinen buumi, kun kesäksi pitäisi päästä tiukkaan kuntoon. Olisihan se kiva näytellä kiintyneitä lihaksia rannalla ja terassilla istuessa. FB syytää sivuja, missä luvataan tuota onnea ja autuutta saatavaksi. Samoin tekevät televisio, lehdet, ilmaisjakelut sekä muut sähköiset viestimet. Ihmiset ostavat ja kokeilevat ja useinhan se kokeiluksi jää. Rahat on mennyt, mutta se on se läski, joka on yhä jäljellä.

Vaikka ihmisillä olisikin motivaatio syntynyt oman terveytensä parantamiseen, se oikea muoto ei aina ole juuri se, mitä nämä kaupalliset kanavat toitottavat. Eikä edes se kovan kuntosalitreenauksen tai lenkkeilyn aloittaminen. Liian nopeat muutokset eivät ole terveyden kannalta hyviä. Useasti liian nopeaan muutokseen liittyy repsahtaminen, joka näkyy esim. painon jojoiluna, jaksottaisena kehon ylikuormituksen aiheuttamana kiputiloina, henkisenä stressinä väsymisestä, epäonnistumisesta ja repsahtamisesta. Ja suomalaista sinniä täytyy kyllä sitten venyttää, että siitä noustaan ylös- ja eteenpäin.

Jos halutaan terveyden olevan pelissä kehon sijasta tässä puuhassa, tulisi oman terveellisemmän elämän haku aloittaa pienistä muutoksista arkipäivässä. Huom! arkipäivässä. Muutos tulisi miettiä suhteutettuna omaan lähtökohtaan sellaiseksi, joka olisi helppo ja yksinkertaista toteuttaa joka päivä. Jos illat menevät lasten kanssa puuhatessa, voi miettiä, mitä voisi tehdä oman terveyden eteen jo työpäivän aikana. Tulisi huomata, että se on aina henkilökohtainen ja itse tehtävä muutos, omista tarpeista lähtevä. Kenenkään muun omassa lähiympäristössään ei tulisi tarvita venyttää henkseleitään sen vuoksi. Tietenkin perheissä voi olla samanlaisen muutoksen paikka useammalla henkilöllä. Tällöinhän tilanne olisi todella ihanteellinen. Tuki olisi vaikeina hetkinä lähellä, ellei sitten muutoksen tekijöiden kesken synny kilpailua J.

Joku pitemmälle asiaan perehtynyt on tutkimuksissaan todennut, että 10 kerran jälkeen muutosta toistettaessa aivoihin on jäänyt pieni häilyvä jalanjälki siitä, että jokin asia tehdään toisella tavalla. 100 toistokerran jälkeen aivoihin on syntynyt vasta polku, joka ohjaa tekemään muutosta haluttuun suuntaan. Vasta 1000 toistokerran jälkeen on syntynyt suora tie! Toivottavasti hiekkatie, jota kulkiessa tuntee hiekan jaloissaan ja joutuu vielä ottamaan vakaita askelia kohti muutosta. Mutta voihan hiekkatiellä olla sateen jäljeltä vesikuoppia, joita voi hypätä yli, mennä joutuisammin eteenpäin. Mutta mieti, 1000 kertaa! Joka päivä tehtynä melkein kolme vuotta!

Terveellinen muutos on muutakin kuin ne piukat lihakset. Voit olla terveempi hieman roikkuvine alleineenkin ja hormonimakkaroineenkin. Kauneus lähtee ihmisen sisältä, hyvästä itsetunnosta, joka on tulosta kenties taas pienestä saavutetusta terveellisestä muutoksesta elämässä!



Tuija ©

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jooginen Antarmauna ja sen neurofysiologiset vaikutukset

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Joogassa pääset surffaamaan aalloilla ja saavutat mielen rauhallisuuden

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

MITEN JOOGA AUTTAA KILPIRAUHASEN ONGELMISSA? – TIEDE JA KÄYTÄNTÖ KOHTAAVAT

  Kilpirauhasen sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ja liikatoiminta (hypertyreoosi), ovat Suomessa poikkeuksellisen yleisiä. Pelkästään vajaatoiminnan hormonikorvaushoitoa saa maassamme yli 330 000 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Vaikka lääketieteellinen hoito on ensisijaisen tärkeää, monet etsivät sen rinnalle keinoja tukea omaa jaksamistaan ja hormonitasapainoaan. Tässä kohtaa katseen voi kääntää joogaan. Kuva: tehty tekoälyllä Ymmärtääksemme joogan vaikutusta kilpirauhaseen, meidän on ensin ymmärrettävä stressiä. Kun koemme pitkäkestoista stressiä, lisämunuaisemme erittävät kortisolia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että korkeat kortisolipitoisuudet voivat häiritä niin sanottua HPA-akselia (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akseli) sekä estää passiivisen tyroksiinihormonin (T4) muuntumista aktiiviseksi trijodityroniiniksi (T3) solutasolla. Joogan suurin hyöty kilpirauhaselle välittyykin hermoston rauhoittamisen kautta. Kun siirry...