TR - Training & Recovery

Jooginen Antarmauna on syvän rentoutumisen ja tietoisen itseensä vetäytymisen harjoitus, joka tähtää sisäiseen hiljaisuuteen ja mielenrauhaan irrottautumalla ulkoisista ärsykkeistä. Se on tila, jota lähestytään tyypillisesti joogan meditaatio- ja syvärentoutusmenetelmillä, kuten jooganidralla (ohjattu syvärentous- ja meditaatiomenetelmä)  tai pranayamalla (jooginen hengitysharjoitus). Harjoituksen tavoitteena on havaintotietoisuuden suuntaaminen ulkomaailmasta sisäänpäin, jolloin aistien käytön aktiivisuus vähenee ja mieli pääsee syvempään itsetarkkailun ja rentoutuksen tilaan, joka muistuttaa hereillä olemisen ja unen rajatilaa. Antarmauna tukee kokonaisvaltaista rentoutumista fyysisellä, emotionaalisella ja mentaalisella tasolla. Kuva: tekoälykuva.fi Antarmaunalla on suora fysiologinen yhteys aivojen stressinsäätelyyn ja palautumiseen. Harjoitus aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää stressihormonien eritystä, mikä tukee aivojen palautumis- ja korjausprosesseja. Syvän...

Törmäsin LinkedInnissä Dr. Bhushan Kumar Upadhyayn joogisen hiljaisuuden ja hermoston tasapainoisuuden yhteydestä kertovaan postaukseen. Siinä postauksessa kerrottiin, missä tilassa ihminen pääsee näkijänä ja kokijana rauhalliseen mielentilaan, jossa hän voi muokata oppimaansa kokemusten perusteella uudestaan. Very fascinating! Ja se mielentilan saaminen pohjautuu theeta-aaltojen läsnäoloon johon yhdistetään syvän hengityksen avulla saatu hermoston rauhoittuminen.   Me elämme aaltojen maailmassa. Sinäkin värähtelet tiettyä taajuutta, kuten kaikki lähelläsikin olevat ihmiset. Sydämen värähtely voidaan tunnistaa monen metrin etäisyydeltä, vaikka emme pimeässä näkisikään siinä olevan ihmistä. Mutta ei ihme, samoja sähkömagneettisia aaltoja esiintyy avaruudessa, niin miksi ei meissäkin. Samoin aivoissa esiintyy aaltoja. Ero avaruuden aaltoihin on kuitenkin siinä, että aivoaallot syntyvät synkronoituina hermoimpulsseina, kun taas avaruudessa aallot ovat sähkömagneettista säteilyä. A...

Kuva: Bixabay Tämä aihe on varmaan monille tuttu ja jatkuvasti aihetta koskevia uutisia näkyy kaikkialla. Niinpä syvästi uskon, että kaikki tietävät, voi olla jopa omakohtaisia kokemuksiakin, unen, liikunnan ja ravinnon vaikutuksista omaan toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin.   Vai mitä olet mieltä? Nämä vaikutukset ovat kuitenkin moninaisia ja ulottuvat niin fysiologiaan, kognitiivisiin toimintoihin kuin talouteenkin. Sairastuttuaan tietää, ettei se tilipussi kartu, jos terveyttä ei ole, eikä töitä jaksa tehdä, jos hyvinvointia ja työkykyä ei ole. Mutta pistetään kerta kerran päälle näistä asioista ja nyt mukana on tilastoa ja taloudellisia seikkojakin. Uni on palautumisen peruspilari, ja sen puute heijastuu suoraan työelämään ja terveyteen. Väsyneenä työn tuottavuus laskee ja tehokkuus myös. Aivot ovat kenties sumeat, ajatus ei juokse eikä lamppu välähdä, niin kuin sen pitäisi. Univaje voi tutkimusten mukaan vähentää työn tuottavuutta jopa 20–30 %. Se heikentää kesk...

Mikä yhteys syvällä hitaalla hengityksellä on hengitystehokkuuteen? Hidas hengitys, erityisesti noin 6 hengitystä minuutissa, on tutkimusten mukaan osoittautunut optimaaliseksi alveolaarisen ventilaation parantamisessa ja fysiologisen kuolleen tilan (ilma, joka ei osallistu kaasunvaihtoon) vähentämisessä. Tämä johtaa lisääntyneeseen valtimoveren happisaturaatioon sekä hengitystyön helppouteen ja kestävyyteen. Huomioitavaa on, että hengitystaajuuden lisääminen ei  paranna ventilaatiotehokkuutta, koska kuollut tila lisääntyy suhteellisesti hengitystaajuuden lisääntymisen myötä. Sen sijaan hidas, syvä hengitys lisää keuhkojen tilavuutta (tidal volume) ja ylläpitää samalla optimaalista minuuttiventilaatiota, mikä tarkoittaa, että enemmän ilmaa pääsee keuhkojen aktiivisiin kaasunvaihtoalueisiin.   Kuva: Pixabay, kaasujenvaihto keuhkoissa Lisäksi kontrolloitu hidas hengitys terveillä ihmisillä vähentää kemorefleksin vastetta hyperkapniaan (liiallinen CO2) ja h...

 Hei,  taas on tullut aika käynnistää piakkoin joogakurssit Tornion kansalaisopistolla että Kivalo-opistolla.  Kursseja on seuraavasti: MediYoga - kurssit: Tornion kansalaisopisto , ilmo alkaa 12.8.2025 Ma   livenä                   klo 14.30 - 16.00                                        klo 16.30 -18.00 To etänä                       klo  17.30 - 19.00 Kivalo-opisto , ilmo alkaa 18.8.2025 Ti livenä(hybridi)            klo 9.15 - 10.45 Ke livenä                         klo 10.00 - 11.30 Kalvojooga FBM Ke etänä                         klo 17.00 - 18.30 Pidetään peu...

Stephen Porges ja hänen kehittämänsä polyvagaalinen teoria ovat vaikuttaneet merkittävästi ymmärrykseen autonomisen hermoston toiminnasta, erityisesti sosiaalisen käyttäytymisen, tunteiden säätelyn ja trauman yhteydessä. Stephen Porges (s. 1945) on amerikkalainen psykologi ja neurotieteilijä, joka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta autonomisen hermoston toiminnasta aina 1960-luvulta lähtien. Hän on tunnettu erityisesti polyvagaalisen teorian kehittäjänä. Porges on toiminut professorina useissa yliopistoissa ja on tällä hetkellä Indianan yliopiston Traumatic Stress Research Consortium -konsortion perustajajohtaja. Hänen kehittämänsä teoria on neurofysiologinen malli, joka esittää, että autonominen hermosto jakautuu kolmeen hierarkkiseen osaan, jotka säätelevät kehon reaktioita turvallisuuden ja uhan aistimiseen. Teoria laajentaa perinteistä käsitystä autonomisesta hermostosta (sympaattinen ja parasympaattinen) ja korostaa kiertäjähermon (vagushermo) merkitystä. Teorian kolme hierar...

Olen paljon kirjoittanut hitaasta ja syvästä hengityksestä. Tietysti, koska olen joogaihminen ja tietoisen hengityksen -ohjaaja. Nyt kirjoitan hieman enemmän, mitä tällainen hengitys on, miten se määritellään hieman tieteellisemmin. Tieteellisesti on nyt fysiologisesti määritelty hitaalle hengitykselle hengitystaajuudeksi 4–10 hengitystä minuutissa (0.07–0.16 Hz). Tämä poikkeaa merkittävästi ihmisen normaalista hengitystaajuudesta, joka on yleensä 10–20 hengitystä minuutissa (0.16–0.33 Hz).  Tämä ero korostaa hidastetun hengityksen ainutlaatuista luonnetta verrattuna spontaaniin, tahattomaan hengitykseen, jota emme yleensä tarkkaile ja se voi kiihtyessään johtaa moniin terveysongelmiin. Joogatunneilla osa jogeista pääsee vieläkin alemmas 1 1/2 - 2 hengityskertaan minuutissa syvähengitysharjoituksen aikana. Oikeastaan sen alemmas ei tarvitse mennä, koska liian vähän hengittäminen voi kääntyä itseään vastaan. Suomessa virallisena hyvänä normaalina hengityksenä pidetään 12-14 ker...