sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

MediYogaa Vierumäellä ensi viikonloppuna

Hei vaan pitkästä aikaa. Nyt on käynyt niin, että työ on vienyt mennessään tämänkin muorin.  Mutta eipä hätää. Silti on paljon tapahtunut itseäni kiinnostavien asioiden saralla. Yksi hengityskurssi on pidetty, nähtävästi ensimmäinen laatuaan suomen kielellä. Samoin MediYogaa on striimattu Hengitysliiton jäsenille kahdesti viikossa maalis-huhtikuussa. MediYoga-opettajaksi valmistuin juuri äskettäin. Sekin oli todella mielenkiintoinen kokemus. Opintoja on väsätty se vähäinen kasaan, mitä muulta tekemiseltä olen ehtinyt. Ja tietenkin omasta kunnosta olen yrittänyt pitää huolta talven autossa istumisen jälkeen.👌

Mutta kaikkea kivaa on tulossa lisää. Ensi viikonloppuna joogataan Hengitysliiton kesäpäivillä Vierumäellä, sekä lauantaina että sunnuntaina. Sinne vaan, jos mielesi niin halajaa ja sinulla on oikeus siihen. Nähtävästi sen jälkeen pääsen istumaan tietokoneeni ääreen ja PubMedi ym. tietopankit laulaa hoosiannaa. MediYogaa yritän vetää aina ulkona, kun ilma sallii. Toivottavasti  ilmat pysyisivät vielä lämpimänä pitkän aikaa. Hengityskurssiakin suunnittelen jälleen, mutta illat tahtovat olla täynnä kaikkea tekemistä, ettei juuri vapaita ajankohtia löydy. Mutta ole kuulolla, jos kiinnostaa. Ja toivottavasti metsäänkin ja tuntureille pääsisi juoksemaan ja vaeltamaan, että elokuussa jaksaisi taas laitaa virtanappulan onnille.

Mutta kaikki aikanaan. Sen voin kertoa teille, että muori on siinä pisteessä, ettei osaa enää liikkua ja lenkkeillä suu auki. 😃 Jep! Vauhtia on joutunut hiljentämään, mutta lihakset tykkää hapen läsnäolosta. Kokeilepa sinäkin! Kuukauden päästä aloitettuasi tunnet, kuinka kevyt olo sinulla on liikkua 👍


Terkuin

Tuija©©©

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Joogahengitysharjoitus COPD-potilailla

Joogahengityksen, Pranayaman, harjoituksen vaikutus keuhkoahtaumapotilailla 


Jälleen kävin "pikkujoulumarkkinoilla" :-) ja löysin melko tuoreen tutkimuksen. Tämä amerikkalainen pilottitutkimus on tehty Vermontin yliopistossa, yhdessä Yhdysvaltain vanhimmista yliopistoista, viime vuoden loppupuolella. Tutkimus on kontrolloitu, satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu tutkimus, jossa mukana oli 43 oireilevaa keskivaikeasta vaikeaan kroonista COPD:ia sairastavaa potilasta. Vaikka otos ei olekaan niin mahdottoman suuri, voidaan tutkimuksen luotettavuutta ja arvokkuutta pitää hyvänä.

Koska monilla COPD:ia sairastavilla potilailla ei ole mahdollisuutta päästä sellaisiin kuntoutusohjelmiin, joista heille olisi hyötyä ja he voisivat osallistua, suunnittelivat tutkijat liikuntatoleranssin parantamiseksi ja kuntoutumisen vaihtoehdoksi järjestää joogahengityksen, pranayaman, suorittamisen itsenäisesti kotioloissa. Samalla myös testattiin, voivatko jooga-ammattilaiset auttaa tutkimushenkilöitä saamaan oikeaoppisen joogahengityksen  ohjauksen onnistumaan kotona oleville potilaille.



Otos jaettiin kahteen ryhmään. Molemmat ryhmät saivat ensin koulutuksen joogahengitykseen. Toinen ryhmä teki 12 viikon ohjatun pranayama -harjoittelun, joka ohjattiin tutkimuskoordinaattorien toimesta. Koordinaattorit olivat saaneet koulutuksen pranayama -hengitykseen kahdelta jooga-ammattilaiselta, jotka olivat mukana alun eri ryhmien koulutuksessa ja seurasivat käytännön hengitysharjoittelun sujumista. Se, miten tämä tutkimuksen käytännössä hoidettiin, ei abstraktissa käynyt selville, mutta toivottavasti tämän vuoden syyskuussa, kun tutkimus tulee kokonaan luettavaksi, tämäkin selkenee. Toinen tutkimukseen osallistunut ryhmä ei tehnyt ohjattua  12 viikon hengitysharjoittelua.

Tutkimuksessa mitattiin aerobista suorituskykyä 6 min kävelytestin avulla. Lisäksi tutkittiin keuhkotoiminnan muutoksia, oksidatiivista stressiä, kehon tulehduksen merkkiaineita, hengästyneisyysherkkyyttä ja elämänlaatua. Ja mitä sitten saatiin tuloksiksi... TSADAAMM! Joogista hengitysharjoittelua tehneen ryhmän 6 minuutin kävelytulos parani keskimäärin 28 m, joillakin jopa 61 metriä. Kontrolliryhmässä, ei joogahengitystäharjoittelua tehneessä ryhmässä, tulos huononi keskimäärin 15 metrillä (heikoin tulos oli -47 metriä). Lisäksi "pranayamaryhmä" paransi hieman sisäänhengityskapasiteettiaan ja molemmat ryhmät kokivat parannusta elämänlaadussaan eri oireiden suhteen. Muita eroja ryhmien välillä ei havaittu.

Tutkijoiden mukaan tämä pilottitutkimus osoitti menestyksekkäästi, että joogahengitysharjoittelulla oli yhteyttä parantuneeseen liikuntakykyyn COPD-potilailla sekä hengityksen merkityksen elämänlaadun parantamisessa. Lisäksi tutkimuskoordinaattorit pystyivät riittävän tehokkaasti jooga-ammattilaisten opein opettamaan potilaita harjoittamaan pranayamaa kotioloissa. 

Se, mikä mieltäni ihastuttaa, on, että tutkijat toteavat pranayamalla saavutettavan merkittäviä kliinisiä hyötyjä COPD-oireisiin potilailla. Vaikka todellista syytä testatun kävelymatkan pitenemiseen "pranayamaryhmällä" ei kerrottukaan tässä abstraktissa, selittyy se mielestäni hengityskapasiteetin tehokkaammalla käytöllä. Joogahengityksen harjaanuttama pallealihas toimii paremmin hengityksessä antaen alemille keuhkorakkuloille myös mahdollisuuden osallistua hengityskaasujen vaihtoon. Lisäksi hengitystapa takaa lihasten riittävän hapensaannin, jolloin keho toimii rennommin ja lihakset tehokkaamin.

Eniten toivoa luo se toteamus, että tutkijat tiedostavat lisätutkimuksen tarpeen. Sitä todella tarvitaan :-).

Olen kiitollinen. SAT NAM

Terkuin


Tuija©©©


Tutkimus osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28714735




tiistai 30. tammikuuta 2018

Astma= heikentynyt tapa hengittää, vai?

Aasiasta kuuluu jälleen kummia. Tai ei oikeastaan niin kauhean kummia. Näitä artikkeleita ja tutkimuksia hengityksestä näyttää tulevan nyt todella reippaaseen tahtiin. Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoista.

Kaksi intialaista tiedemiestä ovat summanneet yhteen joulukuussa 2017 kirjallisuuskatsauksensa  hengitysharjoitusten, jooga ja pranayama - hengityksen vaikutuksesta lapsuusiän astmaan Indian Journal of Pediatrics - lehdessä.

He hakivat jo kirjoitettua ja tutkittua tietoa hengitysharjoittelun, joogan ja pranayaman vaikutuksesta lapsuusajan astman hoidossa. He löysivät, että hengitysharjoittelua kuvattiin monilla eri termillä ja olivat  monenlaisia tapahtumia. Yhteistä näille eri tekniikoille kuitenkin oli, että ne muokkaavat hengitystapaa hyperventilaation vähentämiseksi. Kun hengitämme vähemmän ilmaa sisään, CO2 arvot normalisoituvat ja hengitysteiden sileä lihaksisto rentoutuu, mikä saa hengitysteiden avautumisen aikaan ja helpottaa hengittämistä.

Toinen asia, minkä he saivat selville tutkiessaan aineistoja, oli, että tämäntyyppiset hengitysharjoitukset muokkaavat myös käyttäytymistä vähentäen esimerkiksi ahdistusta. Lisäksi immuniteetti vahvistuu, samoin hengityslihakset vahvistuvat  ja hengityselinten toiminta  paranee.


He löysivät kymmenen kliinistä tutkimusta, joissa lapsilla oli  krooninen lievä tai keskivaikea astma tai jopa hallitsematon astma. Akuuttiin vakavaan astmaan hengitysharjoittelun positiivista vaikutusta ei voitu todentaa.

Heidän mielestään katsauksen anti on todella rohkaiseva ja tärkeä, mutta ennenkuin hengitysharjoittelu voidaan ottaa standardikäyttöön astmaattisten lasten hoidossa, tulee kuitenkin tulevissa tutkimuksissa selventää vielä tarkemmin lasten elämänlaatua, lääkkeiden käyttöä ja jo potilaasta raportoituja tietoja.

Olen todella kiitollinen siitä, että olen lähtenyt ja hurahtanut hengityksen maailmaan. Tähän ikään mennessä on jo moneen kertaan joutunut toteamaan, ettei mitään pidä pitää itsestäänselvyytenä. Miten sinä? Minkä arvoisena pidät omaa hengitystäsi? Miten sinä hengität?

Terkuin


Tuija©©©


Tutkimuksen abstraktin löydät osoitteesta https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs12098-017-2519-6



lauantai 9. joulukuuta 2017

Mielenkiinto tutkimuspiireissä kasvaa

Jippii! Jihuu! Nyt juna lähtee liikkeelle...

Ihastuksekseni mielenkiinto syvän ja hitaan hengityksen vaikutuksesta kehon toimintoihin alkaa herätä myös tieteellisissä piireissä. PubMedissä seikkaillessani silmiini pisti tuore tältä joulukuulta australialainen artikkeli, jossa tutkijat Russo, Santarelli ja O'Rourke ovat kiinnostuneet maailmalla levinneestä hitaan hengityksen käyttöönotosta ja sen sanotuista terveellisistä vaikutuksista kehoon. Tutkijat ja kliinikot ovat käynnistäneet nyt tutkimukset hitaiden hengitystekniikoiden fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista ja yrittävät paljastaa hitaan hengityksen taustalla olevat mekanismit.

He toteavat, että hidas hengitystoiminta on saavuttanut suosiota länsimaissa sen väitetyistä terveysetuuksistaan, mutta lääketieteellisissä yhteisöissä tätä ei ole vielä käsitelty juuri mitenkään. Hengityksen hidastumisen fysiologisiin vaikutuksiin liittyvät jo tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet merkittäviä vaikutuksia hengityksen ja sydämen toimintaan ja autonomiseen hermostoon. Tärkeimpiä havaintoja ovat muun muassa vaikutukset hengityselinten toimivuuteen, ilmanvaihdon tehokkuuteen, kemo- ja barorefleksin herkkyyteen, sykeherkkyyteen, veren virtauksen dynamiikkaan hengityksen rytmin häiriöihin, sydämen rytmihäiriöihin. Näillä on suora yhteys terveyteen ja pitkäikäisyyteen ja jopa tautitiloihin.

He toteavat, että aiheen jatko- ja lisätutkimukset ovat erittäin tarpeellisia. Lisäksi he toteavat, että tutkimuspiireissä tarvitaan ymmärrystä ja keskustelua aiheesta. Tavoitteena olisi muodostaa "autonomisesti optimoidun hengityksen"- malli. Hihii! :)

Olen otettu. Näitä asioita toteamme joogaryhmien kanssa jokaisen joogatunnin jälkeen. Emme hengittele hitaasti ja tiedostaen turhaan puolitoista tuntia kerrallaa joka viikko. Tästä on hyvä jatkaa!

                                                  (Kuvan osoite   http://bit.ly/2iLneKc)


Terkuin


Tuija©©©



Artikkeli osoitteessa 


perjantai 1. joulukuuta 2017

Hyvän mielen joulukalenteri

Lähde sinäkin mukaan etsimään hyvää mieltä ja rauhaa joulunviettoon. Joka päivä julkaistaan pieni ja lyhyt jooga-, hengitys-,meditaatio- tai mindfullnessharjoite. Kalenteri on auki joulukuun loppuun asti, joten voit palata siihen vielä joulukiireiden jälkeen. Kalenteria pääset seuraamaan salasanalla, jonka saat osoitteesta tuijandrivit@gmail.com. Lähde leikkiin mukaan! 😍

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Ihanaa! Uutta ajatuksiani vahvistavaa tutkimustietoa Vagus -hermosta

Hengityksellä tässäkin asiassa iso merkitys. Lukasepas läpi ja ylläty! Valitettavasti englannin kielellä vielä. Yritän ehtiä kääntää pääasiat suomeksi kuin työmäärältäni ehdin. Mutta rakastan tätä tietoa! Smack!

Ja tämän löydät seuraavasta linkistä:

https://www.psychologytoday.com/blog/the-athletes-way/201607/vagus-nerve-stimulation-dramatically-reduces-inflammation

Terkuin


Tuija©©©